Lastenvaatteet herättävät tunteita: “Lapsi ei saa leikkiä, ettei vaatteen jälleenmyyntiarvo laske”

Lastenvaatteet herättävät tunteita: “Lapsi ei saa leikkiä, ettei vaatteen jälleenmyyntiarvo laske”
Kuva: Jordan Nix

Teksti: Anna-Leena

Lasten merkkivaatteiden hankkiminen on monelle vanhemmalle harrastus. Merkkivaatteista etsitään laatua ja kestävyyttä, mutta myös statusta. Monelle on myös tärkeää saada vaatteet myytyä hyväkuntoisina eteenpäin.

Merkkivaatteiden osto herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. 

Helsingin Sanomien artikkelissa espoolaisäiti kertoi merkkivaateharrastuksestaan. Äiti kertoi ostaneensa yksivuotiaalle pojalleen 45 euroa maksaneet Bobo-merkkiset pikkuhousut, 130 euron takin 39 euron paidan. Artikkeli herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Moni perustelee harrastustaan sanomalla, että ostaa mielummin vähemmän hyvänlaatuista vaatetta kuin paljon huonolaatuista. Merkkivaatteet on myös helpompi myydä käytön jälkeen eteenpäin. Helsingin sanomien artikkelissa kerrotaan, että esimerkiksi Mini Rodinin kalliilla vaatteilla on hyvä jälleenmyyntiarvo. Artikkelissa haastateltu äiti kertoo saavansa 300 euron ostoksesta 200 euroa takaisin myydessään ne.

Toisia tällainen rahankäyttö kuitenkin hirvittää.

”Jos on tuollaisiin ostoksiin varaa, ovat lapsilisät aivan tarpeettomia ja voitaisiin poistaa kokonaan näiltä perheiltä. Monilla oikeasti vähävaraisilla koko vuoden vaatebudjetti on satasen, parin tienoilla ja sillä pitää saada kaikki alushousuista talvitakkiin, jalkineita unohtamatta.” kommentoi yksi ilta-sanomien lukija. 

Yksi tärkeimmistä huomioista oli lasten mukavuus. Myös se, että lasten ei anneta enää leikkiä, koska sijoitusvaatteiden arvo markkinoilla laskee huolestutti monia. 

”Mielestäni on järkyttävintä, kun vanhemmat pukevat lapsensa kalliisiin merkkivaatteisiin ja sen jälkeen lapset pakotetaan kipsautumaan aloilleen kuin aikuiset, jotta vaatteet eivät likaannu ja vanhempien imago säilyy! Jos jollakulla on varaa pukea lapsensa kalliisti, niin siitä vaan, mutta EI liikkumisen kustannuksella.” kommentoi toinen Ilta-sanomien lukija.

girl leaning on wall during daytime
Kuva: Kiana Bosman. Monia huolestuttaa lasten mukavuus.

”Naapuri ostaa ainoastaan kalliita merkkivaatteita. Valitettavasti rahat eivät riitä siihen, että ostaisi tarpeeksi niitä. Lapsi ei pääse ulos leikkimään, vaan odottaa alusvaatteissa, kun äiti pesee, kuivaa ja silittää niitä vähäisiä merkkivaatteita. Tavallisissa H&M:n kuteissa ei voi päästää pihalle.” kertoi närkästynyt vanhempi IS:n artikkelissa.

Viattomasta harrastuksesta pakkomielteeseen

Joskus viattomana alkanut lastenvaateharrastus muuttuu pakkomielteiseksi toiminnaksi. Näin kävi pienen pojan äidille Saaralle, jonka tarina julkaistiin aiemmin ilta-sanomissa.  Saaran pakonomainen ostelu suisti perheen taloudelliseen ahdinkoon.

Saara kertoo artikkelissa, monen tuoreen äidin tavoin tykänneensä pukea lapsensa vaatteisiin, jotka sekä näyttävät hyviltä että kestävät kulutusta. Vauvavuosi oli Saaran perheessä haastava, ja laukaisi osaltaan shoppailukierteen. Saara kertoo vastapainottaneensa vaikean vauvavuoden tuomaa ahdistusta ja epätoivoa nettishoppailun tuomalla mielihyvällä.

Markettivaatteet vaihtuivat kuitenkin nopeasti merkkivaatteisiin ja tilanne räjähti käsiin. Vaikka Saara ei osaa sanoa tarkkaa summaa, useina kuukausina nettikauppojen laskut kohosivat useisiin satoihin euroihin. Rahan taju katosi, ja pienituloinen äiti käytti pahimmillaan merkkivaatteisiin lähemmäs viisisataa euroa. Vaatteet Saara osti yleensä osamaksulla ja laskulla. Saara paljastaa, että ostaminen on pienituloisellekin tehty nykyaikana todella helpoksi.

Pahimmillaan lastenvaatteisiin kului lähemmäs viisisataa euroa kuussa.

Saara ilta-sanomien artikkelissa

Kun Saara sai töitä, hän harkitsi ensimmäisen kerran tosissaan pikavipin ottamista. Samalla hän ymmärsi, että tilanne oli lähtenyt käsistä ja teki päätöksen olla tilaamatta vaatteita osamaksulle tai laskulle. Vaarallinen harrastus loppui siihen. 

Saaran nimi on muutettu.

Kalliimmat vaatteet ovat eettisiä, laadukkaita ja ekologisia

Arvokkaiden lastenvaatteiden puolestapuhujat arvostavat vaatteissa  laatua, eettisyyttä ja ekologisuutta.  

”Miksi on niin väärin panostaa omiin lapsiinsa? Onko järkevän vanhemman merkki se, että pukee lapsensa mahdollisimman edullisesti?” yksi vanhempi näpäyttää kauhistelijoita ilta-sanomien sivulla. 

”Pari esimerkkiä: ostin Papun leggingsit käytettynä hintaan 20 euroa. Puolen vuoden käytön jälkeen ne olivat niin hyväkuntoiset, että laitoin ne eteenpäin kolmannelle 25 eurolla. Ostin Mini Rodinin t-paidan alesta 24 eurolla ja kesän käytön jälkeen myin sen 20 eurolla. Näitä riittäisi. Ihan hirveää tuhlausta! Ja molemmilla lapsilla on ihan mukavat sijoitukset Nordnetissä.”, jatkaa toinen.

Nettikirpputorien hinnat pilvissä

Merkkibrändit, kuten Mini Rodini, Polarn o Pyret tai Gugguu ovat kovassa huudossa. Suosittujen brändien vanhoja mallistoja huudetaan nettikirppareilla. Vanhasta, jopa nukkaisesta takista saatetaan maksaa yli 100 e. Miksi vanhemmat ovat valmiita maksamaan mansikoita vanhasta, huonokuntoisesta, joka jää kuitenkin nopeasti pieneksi?

Vauvaryhmissä jaetaan päivän asukuvia. Vauva puetaan merkkivaatteisin, ja kuva postataan eri somekanaviin. Vaatemerkit pitää olla selkeästi merkittynä hashtagillä. Vaarallinen massahysteria saa monet pienituloisetkin ostamaan yli varojensa. kologisuuden, kestävyyden ja kotimaisuuden lisäksi moni arveleekin kalliiden vaatteiden olevan statussymboli.

Iltalehden uutisessa kerrotaan, kuinka Supernanny Suomi -ohjelman asiantuntija, erityistason psykoterapeutti Pia Penttala suree kirjassaan sitä, kuinka osa vanhemmista vie lapsia aktiivisesti aikuisten maailmaan.

Vauvojen pukemisesta on tullut kilpailu. ”Äidit kokevat paremmuutta, kun pukevat lapselle sadan euron desingpaidan, jota äitien Facebook-ryhmässä kehutaan. Äidit opettavat päiväkoti-ikäiselle, että tietynlainen pukeutuminen on huonompaa ja tietynlainen hieman parempaa”, kirjoittaa yksi iltalehden lukija. 

girl standing in front body of water
Kuva: Diego Rosa. Psykoterapeutti Pia Penttala suree sitä, kuinka osa vanhemmista vie lapsia aktiivisesti aikuisten maailmaan.

Surullista ja hämmentävää on myös se, että osa vanhemmista kertoo ostavansa lapsilleen merkkivaatteita, jotta lapsia ei kiusattaisi. Sosiaalinen paine käyttää merkkivaatteita on kova.

Lapset eivät uskalla leikkiä

Vanhempien keskistä kilpailua huolestuttavampi ilmiö on kuitenkin se, kuinka pukeutuminen vaikuttaa lasten leikkeihin ja elämään. Huolestuneet vanhemmat kommentoivat iltalehden sivustolla, kuinka oman lapsen kaverit eivät voi voi leikkiä vapaasti, koska se ei tiukoissa farkuissa onnistu. Välitunnilla lapset eivät uskalla leikkiä, koska tarvittavat ulkovarusteet puuttuvat. Leikkipuistoissa vanhemmat toruvat lasta juoksemisesta, kiipeilemisestä ja maassa kierimisestä, koska vaatteet menevät pilalle ja niiden jälleenmyyntiarvo laskee.

Mihin lastevaatehysteriassa on tultu? Onko sinulla kokemusta lastenvaatteisiin hurahtamisesta?

Lähteet:

Iltasanomat.fi

Iltasanomat.fi

Iltalehtii.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *