Nettikiusaaminen suomalaisten keskuudessa on huolestuttavan yleistä: jopa viidesosaa on kiusattu netissä

Nettikiusaaminen suomalaisten keskuudessa on huolestuttavan yleistä: jopa viidesosaa on kiusattu netissä
Kuva: Bermix Studio

Teksti: Anna-Leena

Kesällä 2020 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan viidesosaa suomalaisista on kiusattu netissä. Nettikiusaamisella tarkoitetaan tarkoituksellista, toistuvaa loukkaamista ja pahan mielen aiheuttamista verkossa. Esimerkiksi uhkailu, pilkkaaminen ja nöyryyttäminen ovat nettikiusaamista. Tutkimuksesta uutisoi aiemmin kotiliesi.

Millainen tutkimus on kyseessä?

Kotilieden artikkelista selviää, että tutkimuksen toteutti IRO Research. Kyselytutkimukseen vastasi 1100 henkilöä, jotka olivat iältään yli 10-vuotiaita. Otos vastasi Suomen väestö- ja maantieteellistä jakaumaa. IRO Research myös syvähaastatteli kahdeksaa henkilöä, joita on nettikiusattu tai jotka ovat seuranneet nettikiusaamista läheltä. Tutkimuksen teetti nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistunut vakuutuspalveluyhtiö mySafety.

Missä kiusaaminen tapahtuu?

Kiusaamista esiintyy alle 18-vuotiaiden keskuudessa eniten Whatsapissa, Snapchatissa ja Instagramissa. Aikuisia taas kiusataan eniten facebookissa, jossa lapsia ja nuoria puolestaan kiusataan huomattavasti vähemmän kuin muunikäisiä suomalaisia. Tämä saattaa johtua siitä, että sivusto ei ole suosittu lasten ja nuorten keskuudessa.

Kiusaaminen anonyymina on helpompaa

Kolmasosa tutkimukseen vastanneista ajattelee, että nettikiusaaminen on muuttunut julmemmaksi viime vuosina. Kiusaaminen netissä on helpompaa, koska kommenikointi tapahtuu usein nimettömänä, eikä siitä jää heti kiinni. Vastaajat myös arvelivat, että netissä kiusaaminen on helpompaa, koska kiusatun reaktioita ei näe. Myös puolustautuminen netissä on vaikeampaa kuin kasvokkain kommunikoidessa. Vaikka kiusaaminen tapahtuu netissä, nettikiusaaja on usein tuttu jostain muusta yhteydestä.

Eriävät mielipiteet, ulkonäkö ja politiikka

Jopa 54 % kiusaamisen uhreista kertoo tulleensa kiusatuiksi eriävien mielipiteiden ja ajatusten takia. Tämä onkin tutkimuksen mukaan yleisin nettikiusaamisen syy. Seuraavaksi eniten verkossa kiusataan ulkonäöstä. Yleisintä ulkonäöstä kiusaaminen on instagramissa. Kiusatuista 29 % kertoi, että heitä oli kiusattu ulkonäön takia. Naisten kohdalla ulkonäön takia kiusaaminen on yleisempää ja jopa 41 % kiusatuista naisista olivat kokeneet netissä kiusaamista ulkonäöstään. Miehistä taas vain 20 % oli kiusattu ulkonäköön liittyvistä syistä.

Muita kiusaamisen syitä verkossa oli poliittiset mielipiteet (24 %), harrastukset (17 %), ammatti (13 %), seksuaalinen suuntautuminen (10 %), uskonto (7 %) ja etninen alkuperä (2 %).

Nettikiusaamisella ei ole ikärajaa

Vaikka keskimäärin iäkkäämmät ihmiset ovat kokeneet vähemmän kiusaamista verkossa kuin nuoret, nettikiusaamisen uhriksi voi joutua minkä ikäinen tahansa. Esimerkiksi 50–59-vuotiaista 16 % oli kiusattu netissä. Yli 59-vuotiaista nettikiusaamisen uhreiksi oli joutunut 6 % vastanneista.

Yli kolmasosaa 18–29-vuotiaista on kiusattu verkossa ja nettikiusaaminen onkin yleisintä nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Myös 10–17-vuotiaista melkein kolmasosaa on kiusattu netissä. 

Jopa 8% lapsista kertoo, että kiusaaminen netissä on mennyt niin julmaksi, että se on johtanut toimenpiteisiin vanhempien tai koulun avustuksella.

Mitä nettikiusaamiselle voi tehdä?

Tutkimuksesta ilmeni, että 14% nettikiusatuista koki, että kiusaamiselle ei voi tehdä mitään. Vastaajien mielestä paras tapa puuttua nettikiusaamiseen on ilmoittaa siitä sivuston tai somekanavan palveluntarjoajalle (67 %) tai tehdä kiusaamisesta ilmoitus viranomaisille (52 %). Siinä missä kolmasosa naisista ja viidesosa miehistä ajattelee, että kiusaamisesta kannattaisi antaa palautetta kiusaajalle, viidesosa oli sitä mieltä, että kiusaamisesta pitäisi vain olla välittämättä.

Kiusaaminen herättää suuria tunteita 

Tutkimuksessa selvisi, että jopa 40 % uhreista loukkaantui kiusaamisesta, mutta ei kuitenkaan tehnyt kiusaamiselle mitään. Kiusaamisen myös kerrottiin satuttavan ja aiheuttavan yksinäisyyden tai häpeän tunteita. Näiden lisäksi kiusaaminen herätti kostonhalua, tarvetta puolustautua, sääliä kiusaajaa kohtaan, huvittuneisuutta, ärtymystä, mutta ikävä kyllä myös tarvetta korjata se vika, josta kiusaaja kiusasi.

MLL:n nuortennetti-sivustolla kehotetaan toimimaan näin, jos joudut nettikiusaamisen uhriksi

  • Kaikkia kiusaamisviestejä ei ole tarpeellista tai kannattavaa lukea. Niitä ei kuitenkaan kannata poistaa heti, vaan niistä on hyvä ottaa kuvakaappaukset tai ne voi tulostaa talteen. Muistiin kannattaa kirjata milloin viesti on lähetetty ja kuka viestin on lähettänyt. Myös kiusaajan profiilista mahdollisesti löytyvä sähköpostiosoite kannattaa ottaa ylös. Kiusaajan kiinni saaminen on helpompaa, jos kiusaajasta on kerätty paljon tietoa.
  • Blokkaa käyttäjät, jotka lähettelevät ilkeitä tai häiritseviä viestejä. Monessa sosiaalisen median palvelussa on mahdollista estää tiettyjä käyttäjiä kommentoimasta omiin julkaisuihin.
  • Harkitse tarkkaan, kannattaako viesteihin vastata. 
  • Kiusaamisviesteistä on hyvä ilmoittaa sovelluksen tai sivuston ylläpitäjälle. Vihamieliset, uhkaavat, loukkaavat ja väkivaltaiset viestit rikkovat monissa sovelluksissa ja nettisivustoilla sääntöjä ja ne voi ilmiantaa.
  • Muista, että vakavat ja pitkään jatkuneet kiusaamistapaukset ovat rikos myös netissä. Tällaisista tapauksista on hyvä ilmoittaa poliisille. Uhkailu, halventaminen tai loukkaaminen voivat olla rikoksia, joista rangaistukseksi voi saada sakkoja tai jopa vankeutta.
  • Lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä MLL:n maksuttomaan Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111)tai vaihtoehtoisesti laittaa viestiä chatissa. Yhteyttä voi ottaa, jos on itse tullut kiusatuksi tai jos kaveria kiusataan netissä.

Lähteet:

MLL nuortennetti

Kodinkuvalehti.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *