Lapsi pakotettiin tapaamaan biologisia vanhempiaan vasten tahtoaan: reagoi niin vahvasti, että joutui ensiapuun

Lapsi pakotettiin tapaamaan biologisia vanhempiaan vasten tahtoaan: reagoi niin vahvasti, että joutui ensiapuun
Kuva: Chinh Le Duc

Teksti: Anna-Leena

Iltalehti julkaisi uutisen pienestä sijaisperheessä asuvasta lapsesta, joka ei halunnut nähdä biologisia vanhempiaan. Lasta ei kuitenkaan asiassa kuultu, vaikka hän reagoi tapaamisiin fyysisesti. Ovatko pakkotapaamiset lapsen etu? 

Pieni lapsi on oli sijoitettu sijaisperheeseen kiireellisesti reilun vuoden iässä. 8-vuotias lapsi oli asunut sijaisperheessä miltei seitsemän vuotta. Sosiaaliviranomaiset olivat lasta sijoittaessaan arvioineet sijoituksen olevan pitkäaikainen. Vahvasti sijaisperheeseensä kiintyneellä lapsella oli sijaisperheessä sijaishuoltajien ohella myös sisaruksia.

Vahva kiintymyssuhde sijaisperheeseen

Uutinen kertoo, että lapsen biologiset vanhemmat olivat pitäneet huostaanottoa alun perin tarpeettomana ja sen jatkamista perusteettomana. Huostaanottoa oli kuitenkin jatkettu biologisten vanhempien olosuhteiden muututtua, sillä lapsella oli syntynyt vahva kiintymyssuhde sijaisperheeseen.

Lastenpsykiatrian asiantuntijat totesivat, että tapaamiset aiheuttivat lapsen kasvussa ja kehityksessä taantumista, ja suosittivat niiden keskeyttämistä tai harventamista. Myös päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa tehtiin havaintoja siitä, että lapsi reagoi kielteisesti biologisten vanhempiensa tapaamisiin jo ollessaan pari-kolmevuotias. Tapaamisia kuitenkin jatkettiin. 

Lapsi oireili fyysisesti

Iltalehden uutisessa kerrotaan, että tapaamisten jännittäminen aiheutti lapsessa fyysisiä oireita. Lapsi jännitti tapaamisia, näki painajaisia ja oli tapaamisten jälkeen erittäin väsynyt. 

Lapsi myös sanoitti kasvaessaan kielteistä suhtautumistaan tapaamisiin. Uutisen mukaan lapsen mielipide asiassa oli johdonmukainen ja lapsi ilmaisi selkeästi ja oma-aloitteisesti eri yhteyksissä lukuisille aikuisille ammattilaisille, ettei hän tahdo lähteä tapaamisiin. Lapsi myös toivoi ettei hänen tarvitsisi olla tapaamisissa yön yli tai että hän voisi tavata biologisia vanhempiaan ”joskus” tai ”isompana”.

Uutinen kertoo, että lapsi kertoi syyksi sen, etteivät biologiset vanhemmat ymmärrä häntä. Lapsi myös kertoi, että hänelle tulee tapaamisista paha olo ja että hän ikävöi tapaamisten aikana omana perheenään pitämäänsä sijaisperhettä. Hän myös paljasti, että että biologiset vanhemmat ovat hänelle vihaisia, jos hän tapaamisten aikana ilmaisee ikäväänsä sijaisperhettä kohtaan tai kertoo mielipiteensä. Lapsen toivomia muutoksia tapaamisten toteuttamisessa ei kuitenkaan tehty ennen kevättä 2020.

Kuva: Annie Spratt. Lapsi kertoi, että tapaamisista tulee paha olo. Tapaamisia kuitenkin jatkettiin.

Uutisesta paljastuu, että tapaamisille lähtö tapahtui houkutellen, mutta usein puoliväkisin ja itkun kera. Vuoden 2019 loppupuolella lapsi kieltäytyi kaksi eri kertaa lähtemästä tapaamisiin ja kun perhehoitajat sosiaalityöntekijöiden ohjeiden mukaan yrittivät viedä lapsen tapaamisiin tämän vastustuksesta huolimatta, jouduttiin lapsi lopulta viemään ensiapuun siirtymätilanteessa ilmenneiden vakavien fyysisten oireiden vuoksi.

Lasta ei kuultu: kaupungille moitteet

Iltalehden uutisessa kerrotaan, että sijaisperhe kanteli apulaisoikeusasiamiehelle Maija Sakslinille, joka antoi elokuussa ratkaisunsa asiassa.

Kantelijat arvostelivat kyseisen kaupungin sosiaalihuoltoviranomaisten menettelyä heidän sijaishuollossaan vuodesta 2013 lähtien olleen lapsen mielipiteen ja edun huomioimatta jättämisestä lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa tapaamisia toteutettaessa.

Kantelijoiden mielestä tapaamiset tapahtuivat vasten lapsen omaa tahtoa ja etua sekä lapsen terveyttä vaarantaen. Kantelijat myös pitivät sosiaalihuollolta saamaansa tukea perhehoitotehtäväänsä riittämättömänä ja katsoivat ongelmien johtuneen osittain sosiaalityöntekijöiden suuresta määrästä ja vaihtuvuudesta lapsen perhehoidon aikana. Kantelijoiden kertoman mukaan lapsen asioita hoiti seitsemän vuoden aikana yli kymmenen, jopa viisitoista eri sosiaalityöntekijää. Kantelijoilla ei ole aina edes ollut tietoa siitä, kuka työtekijöistä vastaa lapsen asioista. Kantelijat kokivat sosiaalityöntekijöiden vaihtumisen vaikuttaneen lapsen mielipiteen huomioimiseen, yhteistyöhön ja toimintalinjauksiin. Uutinen kertoo, että tässä yhteydessä sosiaalityöntekijät olivat esittäneet perhehoitajien rikkovan vaitiolovelvollisuuttaan ja ryhtyivät valmistelemaan lapsen sijaishuoltopaikan muutosta.

Lapsen etu jätettiin huomioimatta

Apulaisoikeusasiamies katsoi kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menetelleen lainvastaisesti, paljastuu uutisesta. Tapauksessa oli toimittu vastoin perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta, ja lastensuojelulain sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain määräyksiä jättäneet lapsen mielipiteen ja edun huomioimatta biologisten vanhempien tapaamisissa. Tapaamisia oli toteutettu vuosia tavalla, joka on ollut omiaan vaarantamaan lapsen terveyttä ja kehitystä.

Onko lapsen etu, että tapaamisia biologisten vanhempien kanssa jatketaan, jos lapsi reagoi tapaamisiin negatiivisesti ja on kykenevä sanoittamaan kielteisen suhtautumisensa tapaamisia kohtaan? Kerro mielipiteesi.

Lähde: Iltalehti.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *