10 lausetta, joita ei kannata sanoa imettävälle vanhemmalle

10 lausetta, joita ei kannata sanoa imettävälle vanhemmalle
Kuva: Luiza Braun

Teksti: Anna-Leena

Suomessa vietetään 4.-10.10.2021 imetysviikkoa. Viikon teema on Turvataan imetys yhdessä, Protect Breastfeeding – A Shared Responsibility. 

Imetys herättää paljon mielipiteitä. Joko äiti imettää liian vähän, liian pitkään, liian usein tai liian harvoin. Vaikka imetyksellä on todistetusti paljon positiivisia vaikutuksia niin lapsen kuin äidinkin terveydelle, moni imettävä äiti joutuu edelleen puolustelemaan päätöstään. Tämä artikkeli kokoaa 11 lausetta, joita ei kannata sanoa imettävälle vanhemmalle. 

“Taasko se haluaa tissiä?”

Vauvaa tai lasta ei tarvitse ruokkia kellon mukaan, vaan se voi tapahtua lapsentahtisesti. Vauva tai lapsi voi haluta rinnalle puolen tunnin, tunnin, tai kahden päästä-kaikki tämä on aivan yhtä normaalia. 

“Sehän käyttää sinua tuttina!”

Tämän lauseen voi ymmärtää myös tarkoittavan “lapsesi manipuloi sinua.” Pieni vauva ei ole kykeneväinen manipuloimaan ketään. Imetys on lapselle paljon muutakin kuin ruokaa, ja vauva voi haluta olla rinnalla usein tai pitkään, koska se tuo hänelle myös muun muassa turvaa ja läheisyyttä. Kauhistelijoille voi myös esittää kysymyksen: kumpi oli ensin: tutti vai tissi? 

“Pulloruokinta olisi paljon kätevämpää.”

Kyllä. Voi olla, että pulloruokinta on kätevää siinä mielessä, että pullosta vauvaa voi syöttää kuka vain, ja äiti voi sillä välin vaikka levätä. Päätös siitä, mikä äidin mielestä on kätevää on kuitenkin vain ja ainoastaan äidin.

“Eikö se nyt ole jo vähän liian vanha tissille?”

Vaikka suomalaisasiantuntijat ovat asiasta montaa mieltä, WHO suosittelee täysimetystä 6kk ikäiseksi, ja osittaisimetystä muiden ruokien ohella vähintään 2-vuoden ikään saakka. Joidenkin tutkimusten mukaan luonnollinen vieroitusikä on 2-7-vuoden välillä. Rintaruokinnalla ei olekaan “parasta ennen” päiväystä. 

“Miten pitkää sinä oikein meinaat imettää?”

Jos kysymys esitetään puhtaasta mielenkiinnosta, ei siinä ole mitään pahaa. Ongelma on siinä, jos kysymyksellä yritetään painostaa imettävää vanhempaa lopettamaan imetys. Päätös imetyksestä on aina äidillä ja lapsella. 

“Tuohon on jo ihan pelkkää vesilitkua.”

Rintamaidon koostumus muuttuu lapsen tarpeiden mukaan, ja mukautuu lapsen kasvaessa. Rintamaito ei koskaan mystisesti muutu vedeksi, päinvastoin: taapero saa äidinmaidosta mahtavan annoksen infektiosuojaa. Äidinmaidon sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä, vaikka imetys jatkuisi vauvavuoden jälkeenkin.

“Riittääköhän sinun maito nyt varmasti?”

Yksi yleisimmistä peloista on, että maito ei jostain syystä riitä. Se, että omien epäilyjen lisäksi joku muu kyseenalaistaa maidon riittävyyttä, on omiaan lisäämään vanhemman huolta. Jos epäilet riittääkö maito, tarkkaile täyttyvatkö imetyksen turvamerkit, tai ole yhteydessä neuvolaan. 

“Imetyksestä jää jäljelle vain riippurinnat.”

Rintojen riippuminen ei liity imetykseen, vaan painonnousuun, raskauden aikana tapahtuviin kehon muutoksiin, ikään ja tupakointiin.

“Voisitko imettää jossain muualla?”

Jossain vaiheessa historiaa, jostain hyvin epäloogisesta syystä, julkinen imetys muuttui epätoivottavaksi ja negatiiviseksi. Lapsen imettäminen on erittäin luonnollinen tapahtuma ja jokaisella vanhemmalla on oikeus imettää lastaan julkisesti. Jos imetys häiritsee, voi olla hyvä miettiä, mistä negatiiviset tunteet kumpuavat.  

“Minäkin söin vain korviketta ja olen ihan terve!”

Viimeisenä kuuluisa “ei ennenkää ole tapahtunut mitään” tyylinen kommentti. Mahtavaa, jos olet terve ja voit hyvin! Se, kuinka kukin ruokkii lapsensa ei kuitenkaan ole kenenkään muun asia.

Tuleeko mieleesi muita kommentteja, joita et imettäessäsi haluaisi kuulla?

Hyvää imetysviikkoa!

Lähteet: imetys.fi

worldbreastfeedingweek.com

news.sicion.com

terveyskirjasto.fi

bebésymás.com

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *