Lapsen kuulovamma: nämä oireet saattavat viitata kuulo-ongelmaan

Lapsen kuulovamma: nämä oireet saattavat viitata kuulo-ongelmaan
Kuva: Zoe Graham

Teksti: Anna-Leena

Joka tuhannes lapsi syntyy kuulohäiriöisenä. Vaikka vastasyntyneen kuulo pyritään nykyisin testaamaan entistä tarkemmin, seula ei ole täydellinen.

Kuulovammoja on monenlaisia

Lasten kuulovammoista noin 60 % aiheutuu perimästä. Muita syitä kuulovammaan ovat sikiöaikaiset häiriöt, sairaudet tai päähän kohdistuvat vammat. Kuulovammoja ei myöskään ole vain yhdenlaista, vaan lääketieteellinen termi kuulovammainen pitää sisällään hyvin erilaisia käsitteitä. 

Klvl-sivustolla kerrotaan, että kuulovammainen voi olla esimerkiksi:
  • toispuoleisesti kuulovammainen
  • lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti huonokuuloinen tai kuuro
  • kuulokojetta, sisäkorvaistutetta tai luujohtokojetta käyttävä
  • kuurosokea/kuulonäkövammainen
  • kuulomonivammainen

Kuulon alenemaksi kutsutaan mitä tahansa lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. Kuulovamman vaikeusaste voidaan tunnistaa kuulontutkimuksissa ja se ilmaistaan kuulokäyrällä desibeleissä. Suurimmalla osalla kuulovammaisista lapsista on joko lievä tai keskivaikea kuulovika. Vaikka vastasyntyneen kuulo pyritään nykyisin testaamaan entistä tarkemmin, seula ei ole täydellinen. Kuulo-ongelmaan viittaavia oireita on imeväisen ääntelyn vähäisyys, jokeltelun taantuminen ja puheen viivästyminen. Kuulohäiriötä epäiltäessä tulee aina ottaa yhteys neuvolaan.

Kuva: Solen Feyissa. Kuulovamman vaikeusaste voidaan tunnistaa kuulontutkimuksissa ja se ilmaistaan kuulokäyrällä desibeleissä.

Voiko kuulovammoja hoitaa?

Jos kuulovaurio on sisäkorvaperäinen, hoitoon voidaan käyttää kuulokojeita, jotka tavallisesti tuovat selkeän avun kuulemiseen. Kuulokojeet otetaan käyttöön, jos kuulo on molemmissa korvissa alentunut vähintään lähelle 30 desibeliä tai enemmän. Kun vika on välikorvassa, luunjohtokojeesta saattaa olla apua.

Sisäkorvaistutetta voidaan harkita, jos kuulokojeen antama vahvistus todetaan riittämättömäksi. Sisäkorvaistute on leikkauksessa asennettava sähköinen kuulokoje, joka johtaa ääniaallot suoraan kuulohermoon ja ohittaa näin sisäkorvan. Nykyisin lähes kaikki vaikea-asteisesti kuulovammaiset lapset saavat sisäkorvaistutteen.

Kun lapsella todetaan kuulovamma, terveydenhuollon moniammatillinen työryhmä tutkii lapsen ja tekee hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Kuntoutuksen ensisijainen tarkoitus on turvata kuulovammaiselle lapselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.

Edellä mainittujen lääkinnällisten apuvälineiden lisäksi voidaan tarvita myös muita apuvälineitä. Näitä ovat esimerkiksi FM-laite, induktiosilmukka ja tv-kuuntelun apuvälineet.

Vaikuttaako kuulovamma kommunikointiin?

Lievästi kuulovammaisella lapsella saattaa olla vaikeuksia kuulla hiljaista puhetta ja puheenerottelu varsinkin hälyisessä tilanteessa on hankalaa. 

Keskivaikeasti kuulovammaisella taas on vaikeuksia kuulla puhetta ryhmätilanteissa ja heidän on lisäksi vaikea erottaa konsonantteja toisistaan. 

Vaikeasti kuulovammainen lapsi saattaa kuulla voimakkaan puheen lähietäisyydeltä, mutta puheenerottelu on hankalaa.

Komuunikaatiota voidaan tukea monella tapaa. Kuvat, huulioluku, vinkkipuhe, viitottu puhe, tukiviittomat, sormiaakkoset tai muut korvaavat kommunikaatiomuodot tukevat kommunikaatiota. Viittomakieli puolestaan on äänetön kieli, jolla on oma rakenteensa ja kielioppinsa.

Kuulon apuvälinettä käyttävä lapsi on koko ikänsä sen varassa, eikä apuvälinen “paranna” kuulovammaa. Lapsesta ei tule normaalikuuloista kuulon apuvälineen avullakaan. Kuulon apuvälineiden säännöllinen käyttö onkin erittäin tärkeää.

Kuulovammainen oppilas koulussa

Kuuroille lapsille äidinkieli tai ensikieli on viittomakieli. Monet kuurot käyttävätkin itsestään nimitystä viittomakielinen tai kuuro, ei kuulovammainen. Viittomakielinen oppilas ei välttämättä ole aina kuuro, vaan voi olla myös huonokuuloinen, sisäkorvaistutetta käyttävä tai esimerkiksi kuurojen vanhempien kuuleva lapsi (CODA – Children of Deaf Adults) Viittomakieli ei ole samanlaista kaikissa maissa, vaan jokaisella maalla on yksi tai useampi kansallinen viittomakieli. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.  

boy in red crew neck t-shirt sitting beside boy in blue crew neck t-shirt
Kuva: CDC. Kuulovammaisen oppilaan tuen tarve on aina yksilöllistä ja yksilölliset erot oppilaiden välillä ovat suuria.

Kuulovamman vaikutus kielen kehitykseen ja sitä kautta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen on aina yksilöllistä. Kuulovammaisen oppilaan tuen tarve on aina yksilöllistä ja yksilölliset erot oppilaiden välillä ovat suuria. Siinä missä yhdellä lapsella tuen tarve on vähäistä, toinen tarvitsee tukea jatkuvasti ja monessa eri muodossa. Tuen tarve ja tukimuodot eivät myöskään välttämättä säily samoina koko kouluaikaa ja olennaista kaikissa tuen vaiheissa onkin, että oppimisympäristössä käytetään kullekin oppilaalle sopivinta kommunikointitapaa tai kieltä; tukiviittomia, viitottua puhetta tai viittomakieltä.  

Mistä voin saada lisää tietoa lapsen kuulovammasta?

Kuuloavain.fi on kattava sivusto, jolle on kerätty tietoa ja vertaistukea kuulovammaisten lasten vanhemmille.

Lähteet:

klvl.fi

Kuuloavain.fi

valteri.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *