Asiantuntija kertoo: tämä yksinkertainen, mutta nerokas idea mullistaa kasvatuksen

Asiantuntija kertoo: tämä yksinkertainen, mutta nerokas idea mullistaa kasvatuksen
Kuva: mali desha

Teksti: Anna-Leena

Kun lapsi tai nuori tekee jotain kiellettyä, ei noudata sääntöjä tai käyttäytyy tahallaan huonosti- mikä on usein aikuisen automaattinen ratkaisu? Psykiatri, psykoterapeutti Ben Furman tietää, että monille tulee ensimmäisenä mieleen se, että lasta pitää rangaista, tai ainakin uhata rangaistuksella. Rankaiseminen kuitenkin Furmanin mukaan usein vain pahentaa asiaa.

Furman kertoo, että rankaiseminen on ikivanha tapa ja tottumus, joka on vahvasti sidonnainen kulttuuriimme. Furman kuitenkin huomauttaa, että rankaiseminen ei edistä lapsen oppimista tai moraalista kehittymistä millään lailla, ja että rangaistus ja uhkailu on itse asiassa kasvattajalle helppo ratkaisu. Lapselle se, että hänelle annetaan mahdollisuus korjata aiheuttamansa vääryys, hyvittää teko ja ottaa vastuu tapahtuneesta rangaistuksen sijaan, on tärkeämpää kuin se, että joku saa rangaistuksen. Tällaisessa prosessissa tekijällä on mahdollisuus oikeasti oppia jotain tilanteesta.

Videolla Ben Furman kertoo lyhyesti rankaisemisen vaihtoehdoista.

Ratkaisukeskeisyys

Furman on kehittänyt jo 1990-luvulla työtovereidensa kanssa Muksuopin, jossa tartutaan ongelmien sijasta taitoihin, jotka tulisi oppia. Muksuopin idea on varsin yksinkertainen, mutta nerokas. Muksuopissa sen sijaan, että keskitytään ongelmaan, etsitään taito, joka pitäisi oppia. Näin kukaan ei syyllisty ongelman takia, ei lapsi, eikä vanhemmat siksi, että heidän lapsellaan olisi ongelma. Tämä pieni muutos lähestymistavassa muuttaa hetkessä koko asetelman.

Furman toivoo, että ongelmakeskeisyydestä päästäisiin pois kaikessa kasvatustyössä. Furmanin mukaan meidän tulisi käyttää enemmän aikaa sen pohtimiseen, mitä ihmisten tulisi oppia päästäkseen eroon ongelmastaan, kuin miettiä itse ongelmaa.

Kun ongelma ei olekaan vain ongelma, vaan siitä tehdään pikemminkin oppimishaaste, on siihen mielekkäämpää tarttua. Kun yhdessä sovittu asia on opittu, järjestetään juhlat!

Taitoajattelu, joksi Furman lähestymistapaa kutsuu, on lapsille helppo.

– Hämmästyn usein miten hyvin lapset nappaavat heti idean. He näkevät hyvin mitä taitoja heidän itsensä tai toisten lasten tulisi harjoitella ja oppia. Toinen merkittävä asia on se, miten vanhempien työskentely kasvattajien ja opettajien kanssa muuttuu sen myötä, kun aletaan keskittyä lapsen tai nuoren taitoihin.

Muksuoppi lyhyesti

Muksuoppia kuvaillaan sivustolla askeleittain etenevänä prosessina, jonka avulla voidaan auttaa lapsia voittamaan erilaisia psykososiaalisia ongelmia perheen, ystävien ja muiden läheisten tuella. Muksuoppi soveltuu kaikenlaisten psyykkisperäisten ongelmien hoitoon mukaan lukien ongelmat, jotka liittyvät aivoperäisiin häiriöihin kuten ADHD tai autismi. Vaikka muksuoppi on kehitetty silmälläpitäen 3-12-vuotiaita lapsia, menetelmän periaatteita voidaan soveltaa myös teini-ikäisten ja miksi ei jopa aikuisten kanssa.

Furman kertoo 20 minuuttia kestävällä videolla muksuopin perusidean.

Muksuoppia voidaan käyttää esimerkiksi pelkoihin, käytöshäiriöihin, uhmakkuuteen, keskittymiskyvyn häiriöihin, raivokohtauksiin, unihäiriöihin, pahoihin tapoihin, syömisongelmiin jne. Voidaan sanoa, että Muksuoppi soveltuu kaikkiin sellaisiin ongelmiin, jotka voidaan ratkaista, tai joita voidaan lievittää, siten, että lapsi opettelee tietyn taidon. Muksuoppi-sovelluksen voi ladata puhelimeen ilmaiseksi.

Vaikka muksuoppi on alun perin kehitetty työkaluksi lasten kanssa työskenteleville ammatti-ihmisille kuten opettajille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja terapeuteille, se on kuitenkin siinä määrin yksinkertainen ja turvallinen, että sitä voivat käyttää myös vanhemmat itsenäisesti lastensa kanssa.

Lisää muksuopista löydät täältä.

Lähde: Muksuoppi.fi

Youtube/muksuoppi

Youtube/rankaisemisen vaihtoehdot

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *