Lastensuojelun Keskusliiton teettämässä haastattelututkimuksessa kysyttiin, hyväksyvätkö suomalaiset edelleen lasten kuritusväkivallan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten haitallisina erilaiset väkivallan muodot koetaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta.
2000-luvulla asenteet lasten kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja väkivallan teot ovat vähentyneet. Fyysinen kuritus rangaistusmuotona on onneksi lähestulkoon loppunut. Tästä huolimatta lasten kurittamista on edelleen. Reilu kolmasosa vastaajista kertoi sortuneensa joskus johonkin kuritusväkivallan muotoon. Suurin osa ei kuitenkaan vastannut tai ei osannut vastata siihen, onko käyttänyt joskus kuritusväkivaltaa vai ei. Kuritusväkivallan juuret ovat pitkällä historiassa ja omat lapsuudenkokemukset kurituksesta lisäävät todennäköisyyttä, että tavat siirtyvät eteenpäin seuraaviin sukupolviin ellei tietoisesti muuta omaa asennettaan ja käyttäytymistään.
Haastattelututkimuksesta käy ilmi, että kasvatuskulttuuri on ollut murroksessa viime vuosikymmenien aikana. Kaikissa ikäluokissa asenteet lasten kurittamista kohtaan ovat muuttuneet parempaan ja lasten oikeuksia huomioivampaan suuntaan. Monet suomalaiset eivät ajattele tukistamisen ja luunappien olevan kuritusväkivaltaa ja lähes kolmasosa hyväksyy niiden käyttämisen. Tässäkin asiassa on kuitenkin havaittavissa kehitystä parempaan suuntaan. Henkisen kuritusväkivallan ajatellaan olevan lähes yhtä paha juttu kuin fyysinen väkivalta. Lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan ajatellaan olevan lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallista.
Mitkä ovat kuritusväkivallan eri muodot?
- Piiskaaminen
- Tukistaminen
- Luunapit
- Ravistelu
- Kaikenlainen satuttaminen tai retuuttaminen, kun motiivina on rankaista lasta
- Väkivallalla uhkailu
- Lapsen pilkkaaminen tai vähättely
- Jatkuva negatiiviseen sävyyn huutaminen
- Tahallinen huomiotta jättäminen
Tutkimustuloksia
-95 % tiesi, että lasten ruumiillinen kurittaminen on lailla kielletty
-65 % ei hyväksynyt lasten ruumiillista kuritusta kasvatuskeinona missään tilanteessa
-28 % vastaajista piti melko tai täysin hyväksyttävänä sitä, että lasta voi ainakin poikkeustapauksissa tukistaa tai antaa luunapin
-24 % vastaajista oli tukistanut lapsiaan
-Lastaan oli läimäyttänyt: 5 % miehistä ja 12 % naisista
Asenteet eri perhetyypeissä
Kaikissa perhetyypeissä suhtautuminen kuritusväkivaltaan on mennyt parempaan suuntaan. Lapsiperheiden vanhemmat pitävät lasten ruumiillista kurittamista vähemmän hyväksyttävänä kuin muut vastaajat. Yksinasuvat ajattelevat useimmiten lasten kurittamisen olevan hyväksyttävämpää.
Erot miesten ja naisten asenteissa
Naisten asenne lasten kuritusväkivaltaa kohtaan on kielteisempi kuin miesten. Tutkimuksesta kävi ilmi, että naiset turvautuvat kuitenkin miehiä useammin kuritusväkivaltaan ja miesten kurittava tyyli on ollut laskusuuntainen. Miehistä suuri osa jätti vastaamatta tai ei osannut vastata, joten tämän vuoksi asia ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Jäähypenkki on korvannut kuritusväkivaltaa
Väkivallalla uhkaamisen käyttö henkisen kuritusväkivallan muotona on hieman lisääntynyt lasten kasvatuksessa 2010-luvulla. Haastattelutukimuksesta käy ilmi, että suurin osa suomalaisista suhtautuu kielteisesti ruumiillisella kurituksella uhkaamiseen (81 %). Jäähypenkki ja lapselle huutaminen koettiin hyväksyttävämpänä, mutta suurin osa vastaajista ei kertonut selkeästi omaa kantaansa näihin.
Suurin osa suomalaisista ajattelee ruumiillisen kurituksen ja sillä uhkailemisen olevan keskenään yhtä huono juttu. Valtaosa tutkimukseen vastanneista ajattelee, että esimerkiksi lapsen määrääminen jäähypenkille on parempi kasvatuskeino kuin kuritusväkivallan eri muodot.
Jäähypenkin käyttö on lisääntynyt, joka todennäköisesti on vaikuttanut siihen, ettei lapsiin kohdisteta enää niin paljon fyysistä väkivaltaa. Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapsen laittaminen yksin tunteiden myllerryksessä jäähypenkille vaikuttaa haitallisesti lapsiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että henkinen kuritusväkivalta (esim. nälviminen, lapsen vähätteleminen, hylkäämisellä tai satuttamisella pelottelu) on haitallisempaa kuin fyysinen väkivalta. Lapsen huomiotta jättäminen ja ruumiillisella kurituksella uhkaamisen koettiin yhtä huonoina asioina kuin piiskaamista.
Lähteet: Lastensuojelun keskusliitto, Yle
