Lapsen änkytys: mistä se johtuu ja pitääkö siitä huolestua?

boy holding his knee
Kuva: Janko Ferlič

Teksti: Anna-Leena

Lapsi ei meinaa saada lausetta loppuun, puhe takeltelee ja juttu jumittaa. Pitääkö lapsen änkytyksestä huolestua? Pitäisikö asiaan puuttua? Tämän artikkelin lähteenä on käytetty Suomen änkytysyhdistys-sivustoa.

Kun aiemmin sujuvasti puhunut pieni lapsi alkaa yllättäen änkyttää, aikuinen saattaa huolestua. Miksi sanat takeltelevat ja juttu jumittaa? Suomen änkytysyhdistyksen sivustolla kuitenkin muistutetaan, että änkytys on usein ohimenevää ja loppuu yleensä ennen kouluikää. Suurin osa lapsista pääsee änkytyksestä eroon ennen kouluikää.

Änkytys näyttäisi syntyvän usean tekijän yhteisvaikutuksesta, sillä yhtä yksittäistä syytä änkyttämiseen ei ole voitu löytää. Yksi asia kuitenkin tiedetään: änkyttäminen ei liity mitenkään lapsen älykkyyteen tai kykyihin. Sivustolla kerrotaan, että änkytys on myös usein perinnöllistä ja noin kolmasosa änkyttävistä on perinyt änkytystaipumuksen.

Ämpäriteoria

Suomen änkytysyhdistyksen sivuston mukaan tämän hetken suosituin teoria änkytyksen synnystä on niin kutsuttu ”ämpäriteoria”. Teoria perustuu ajatukseen siitä, että änkytykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät lapseen itseensä liittyvistä tekijöistä aina vuorovaikutukseen liittyviin ympäristötekijöihin. Kun ”ämpäri” pikkuhiljaa täyttyy erinäköisten tekijöiden vaikutuksesta, änkytys alkaa. Teorian tarkoituksena on painottaa ajatusta siitä, että änkytykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, eikä änkytykselle voida löytää yksittäistä syytä esimerkiksi perimästä, kasvuympäristöstä tai lapselle tapahtuneista asioista.

selective focus photography of girl standing near sea shore
Kuva: frank mckenna. Kun ämpäri pikkuhiljaa täyttyy useiden tekijöiden vaikutuksesta, änkytys alkaa.

Sivuston mukaan lapseen itseensä liittyviä tekiöitä ovat muun muassa geenit, kielellisen kehityksen kulku sekä temperamenttipiirteet. Vuorovaikutukseen liittyviä ympäristötekijöitä taas ovat muun muassa nopeatempoinen keskustelurytmi, nopeasti vaihtuvat keskusteluvuorot tai esimerkiksi keskeytykset ja kilpailu puheenvuoroista. Myös elämäntilanteen tai perhetilanteen muutos, traumaattinen kokemus tai nopeatempoinen ja ennakoimaton elämäntapa voivat purkautua änkytyksenä, sivustolla huomautetaan.

Kuinka änkytystä hoidetaan? 

Änkytystä voi helpottaa rauhoittamalla keskustelutilanteet ja antamalla lapselle aikaa keskustella, sivustolla neuvotaan. Jatkuva kiireinen ilmapiiri voi saada aikaan sen, että lapsesta tuntuu siltä, että asia on saatava kerrottua mahdollisimman nopeasti ja sanat alkavat takertua suuhun. Myöskin sanojen täydentämistä ja arvailua olisi sivuston mukaan hyvä välttää, sillä se ainoastaan lisää kiireen tunnetta ja voi pahimmillaan pahentaa änkytystä.

Lapsen kasvaessa änkytys saattaa aiheuttaa häpeää ja huolta, vaikka lähipiirin suhtautuminen puheen sujumattomuuteen olisikin aina ollut neutraali ja tukeva, sivustolla muistutetaan. Muun muassa esiintymiset, ääneen lukeminen sekä opettajan kysymyksiin vastaaminen koko luokan edessä saattavat ahdistaa ja jännittää lasta erityisen paljon, jos puhe ei ole sujuvaa.

Änkytys loppuu suurimmassa osassa tapauksista itsestään. Lasten änkyttäminen voi kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia, ja mennä silti ohi itsestään. Jos änkytys ei mene ohi puolessa vuodessa, on syytä hakeutua puheterapeutin arvioon, sivustolla neuvotaan. Änkytys saattaa jatkuessaan vaikuttaa kielteisesti sosiaalisiin suhteisiin ja koulussa suoriutumiseen, mutta myös ammatinvalintaan, sekä yleiseen hyvinvointiin, sivustolla huomautetaan. Näistä syistä änkytyksen pitkittyessä on tärkeää hakea lapselle apua.

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.