Tutkimus: ruumiillinen kuritus käytössä edelleen yllättävän monessa suomalaisessa perheessä 

Teksti: Anna-Leena

Ruumiillista kuritusta käytetään yhä useassa suomalaisessa perheessä yhtenä kasvatuskeinona huolimatta siitä, että se on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984. Tämä käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton uudesta selvityksestä Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021.

Tiedotteesta ilmenee, että tietoisuus kuritusväkivallan kieltämisestä lailla on hieman heikentynyt, mutta myös

asenteet vaikuttavat koventuneen. Muutos on havaittavissa erityisesti kysymyksissä henkisen ja fyysisen väkivallan haitallisuudesta lapsen kasvulle ja kehitykselle: kuritusväkivalta nähdään vähemmän haitallisena lapselle kuin aiemmin.

• Lue myös “Vastuuta ilman oikeuksia” -Tällaista on olla bonusvanhempi
• Lue myös Aika kultaa muistot – Haikailua kotiäitiyden ja loputtoman “vapaa-ajan” perään
• Lue myös Nepsy-lasten vanhemmat kohtaavat liikaa vähättelyä ja asenteellisuutta
• Lue myös Vanhempi: Ethän huomaamattasi vaadi näitä asioita lapseltasi!
• Lue myös Arkisia tilanteita, jotka voivat tuntua hankalilta tuoreelle vanhemmalle -Kunpa nämä vinkit olisin tiennyt!

Seurausta koronapandemiasta?

14 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää ruumillista kuristusta hyväksyttävänä kasvatuskeinona ja vastaajista jopa 44 prosenttia on käyttänyt itse jotain ruumiillista kuritusta. Tulokset osoittavat, että myös täysin eri mieltä asiasta olevien osuus on pienentynyt.

Erityisen suuri kasvu viime vuosina on havaittavissa kovakouraisessa kiinni tarttumisessa tai retuuttamisessa. Jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus. Jopa viides vastaajista on tukistanut lastaan. 

– On huolestuttavaa, että asenteissa ja tietoisuudessa on havaittavissa muutos. Emme tiedä, onko se seurausta koronapandemiasta vai muusta, pohtii Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta tiedotteessa. 

Vanhempien tausta vaikuttaa toimintaan 

Oma tausta vaikuttaa vanhempien asenteisiin ja toimintaan kasvattajana selvästi. Tutkimuksen mukaan miehet suhtautuvat keskimäärin naisia hyväksyvämmin ruumiilliseen kuritukseen. Miehet ovat myös saaneet naisia useammin itse osakseen kurittamista lapsena.

62 prosenttia vastaajista on itse kokenut kuritusväkivaltaa lapsena. Ne, joilla oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat siihen hyväksyvämmin (24 prosenttia) ja käyttivät sitä enemmän (51 prosenttia). Tiedotteen mukaan ruumiillinen kuritus muodostaa usein ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan.

Enemmän matalan kynnyksen apua

Tiedotteessa muistutetaan, että lisäämällä myötäelävää suhtautumista ja toivon näkökulmaa, on mahdollista kasvattaa lapsia hellemmin käsin.

Paasivirran mukaan vanhemmat myös tarvitsevat nykyistä enemmän matalan kynnyksen apua, tukea kasvatustilanteisiin ja tietoa siitä, millainen käyttäytyminen ja toiminta on haitallista lapselle ja mitä apua ja tukea esimerkiksi neuvolasta voi saada.

Lähde:

Annukka Paasivirta (toim.)

Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 7/2021 Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021.