Teksti: Mami Mikstuura
Suomalainen koulujärjestelmä on kokenut monenlaisia muutoksia historiansa aikana. Se on ollut erilainen eri vuosikymmeninä ja vastannut parhaansa mukaan yhteiskunnan kehitykseen. Tiedätkö, millaista koulunkäynti oli aikojen alussa? Millaisissa asioissa on tapahtunut isoimpia muutoksia?
Suomen koululaitoksen vaiheita
Kansakoulut ja kiertokoulut
Suomessa ensimmäiset koulut olivat nimeltään kansakouluja ja ne alkoivat yleistyä 1850-luvun jälkeen. Alkuun lapsi kävi kansakoulussa viiden vuoden ajan. Maaseutu poikkesi kaupungeista ja tyypillisempää oli opiskella kiertokoulussa. Vuosituhannen lopulla muodostettiin koulupiirit ja koulumatkan piti olla alle viisi kilometriä. Kaikilla lapsilla oli periaatteessa mahdollisuus käydä koulua, mutta pakollista koulunkäynti ei ollut.
Vuonna 1921 astui voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka jälkeen koulunkäynnistä tuli pakollista ja kansakoulun kesto piteni kuuteen vuoteen. Tässä vaiheessa myös kiertokoulut jäivät historiaan. Vielä 1960-luvulla kouluviikko kesti kuusi päivää, joten myös lauantaisin oli lähdettävä opintielle.
Peruskoulu
1970-luvulla peruskoulut syrjäyttivät kansakoulut. Kouluviikko lyheni viiteen päivään ja peruskouluun kuului ala- ja yläasteet. Eritystä tukea tarvitseville alettiin perustaa erityisluokkia.
Luokkahuoneet ja opetusvälineet
Luokkahuoneet ovat näyttäneet erilaisilta eri vuosikymmeninä. 1960-luvulla opettaja seisoi korkeammalla tasolla oppilaisiin nähden. Luokkahuoneesta löytyi liitutaulu, kartta ja karttakeppi. Kirjoja kierrätettiin oppilailta toisille. Seuraavan vuosikymmenen aikana luokkiin tuli piirtoheittimiä ja opettajien huoneisiin monistuskoneita. Joissakin kouluissa oli käytössä myös kelanauhureita ja diaprojektoreita. 1980-luvulla oppilaat istuivat yksinään tai kaverin kanssa kannellisen pulpetin ääressä.
1990-luvulla tapahtui isoja muutoksia. Luokkahuoneista löytyi edelleen piirtoheittimiä, mutta muut digitaaliset ratkaisut alkoivat mullistamaan opetusmenetelmiä. Tunnin aikana saatettiin katsoa telkkarista opetusohjelmia. Joidenkin koulujen oppilailla oli mahdollisuus käyttää koulun videokameroita. Tietotekniikasta tuli uusi oppiaine ja syntyi tarve atk-luokille, joihin hankittiin uusinta mallia olevat tietokoneet. Vuosituhannen lopulla yleistyi internetin käyttäminen opetustyössä.
Koulutarvikkeet
1960-luvulla mustepullo oli yleinen näky pulpetilla, vaikka lyijykynät alkoivatkin yleistyä. Kaunokirjallisuusvihkoihin kirjoitettiin ahkerasti. 1970-luvulla koulu antoi oppilaille monenlaisia koulutarvikkeita: kyniä, kumeja, viivoittimia, vihkoja ja työkirjoja. 1980-luvulla ekaluokkalaiset täyttivät kynät sauhuten vihreäkantisia Aapiskukko-kirjojaan. Lukemista ja kirjoittamista opeteltiin tavujen avulla. Käsialaopetukselle annettiin iso painoarvo.
Kuri ja rangaistusmenetelmät
Suomen kansakouluissa oli kova kuri 1960-luvulla ja opettajia kohtaan osoitettiin suurta kunnioitusta. Vaikka ruumiillinen kuritus oli virallisesti kiellettyä, saattoi kuriton oppilas joutua johtajaopettajan lyönnin kohteeksi. Myös seisottaminen oli normaali rangaistuskeino.
Edelleen 1970-luvulla kouluissa oli tiukka kuri, mutta fyysiseen kurinpitoon ei yleensä turvauduttu. Oppilas saattoi joutua jälki-istuntoon, mutta koulusta erottamiset olivat harvinaisia. 1980- ja 1990-luvuilla kurittomat koululaiset joutuivat jälki-istuntoon, heitä seisotettiin tai poistettiin luokasta. 2000-luvulla jälki-istunto oli tyypillinen seuraus tottelemattomuudesta.
Kouluruokailu
Kouluruokailussa on tapahtunut isoja muutoksia aikojen kuluessa. Aluksi kouluun piti tuoda omat eväät, mutta vuodesta 1948 alkaen koululaiset olivat oikeutettuja maksuttomaan kouluruokaan. 1960-luvulla kouluruokana oli usein jotain edullista ruokaa kuten puuroa ja keittoa. Seuraavien vuosikymmenten aikana koulussa tarjoiltu ruoka monipuolistui ja välillä oli jälkiruokaakin. Laman vuoksi vuosisadan loppupuolella kouluruoka yksipuolistui jälleen. Ennen vanhaan ei ollut tietoa erityisruokavalioista samalla tavalla kuten nykyään. Lautanen piti yleensä syödä tyhjäksi, vaikka ruoan mausta ei olisi tykännyt.
Vaatetus ja koulutarvikkeet
1960-luvulla tytöt pukeutuivat mekkoon ja pojat tavallisiin vaatteisiin esim. farmarihousuihin. Seuraavan vuosikymmenen aikana tyttöjen pukeutuminen muuttui ja mekko vaihtui housuihin.
Koulureppujen ja koulutarvikkeiden valikoima on monipuolistunut vuosikymmenten saatossa. Moni 1980-luvun koululainen kantoi selässään trendikästä Adidas-reppua ja oma penaali valittiin huolella. Tuon ajan suosituimmat penaalit olivat kovaa muovia ja niissä oli kaksi puolta. Näihin aikoihin yleistyi myös pattereilla toimivat kynän teroittimet. 1990-luvulla reput ja penaalit olivat monesti NHL-aiheisia.
Mitä tehtiin välitunneilla?
1960-luvulla välitunneilla pelattiin monenlaisia pelejä ja esimerkiksi ruutuhyppely oli suosittua. Talvisin lapset laittoivat luistimet jalkaan ja kirmasivat jäälle. 1970-luvulla ruutuhyppelyn suosio jatkui ja hyppynarulla hyppely oli tullut myös suosituksi. Koululaiset keräsivät ja vaihtelivat keskenään esimerkiksi kiiltokuvia, jalkapallo- ja Beatles-kortteja. Keräilykortteja sai esimerkiksi purukumi- ja suklaapakettien mukana.
1980-luvun koululaisilla oli mukavaa, kun koulujen pihat monipuolistuivat ja niistä löytyi esimerkiksi keinuja ja kiipeilytelineitä. Välituntien aikana oli suosittua vaihdella kiiltokuvia, tarroja ja tuoksuvia pyyhekumeja. Myös ystäväkirjoihin kirjoittelu oli suosittua. Keräilyinnostus oli pinnalla edelleen seuraavina vuosikymmeninä, mutta kohteet olivat vaihtuneet NHL- tai Spice Girls -kortteihin. Tarrakirjat ja ystäväkirjoihin kirjoittelu oli myös suosittua.
Millaista on nykyään?
Nykyajan koulussa korostuu digitaaliset laitteet ja niiden monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa. Nykyajan koululaisen on mahdollista osallistua koulun ja opetuksen kehittämiseen monin tavoin esimerkiksi oppilaskuntien kautta. Oppilaiden mielipiteitä halutaan kuulla eikä nykyään enää tarvitse vaieta korkeamman auktoriteetin karttakepin pelossa.
Koulujärjestelmä on mullistunut radikaalistien vuosikymmenten aikana. Millaista oli koulu sinun aikanasi? Mitä muistoja teksti herättää sinussa?
Lähteet:
