Puheen ja kielen kehityksen viivästymiseen on monia syitä: näin erilaisia vaikeuksia voi tulla vastaan

Puheen ja kielen kehityksen viivästymiseen on monia syitä: näin erilaisia vaikeuksia voi tulla vastaan
Kuva: Stephane YAICH

Teksti: Anna-Leena

Puhuminen ja puheen ymmärtämisen häiriöt ovat melko yleisiä. Puheenkehityksen viivästymistä todetaan jopa 19 %:lla lapsista. Puheen ja kielen kehityksen viivästymiseen on monia syitä. Jotkut näistä ovat perinnöllisiä, toiset sattumaa. Puheen kehityksen poikkeamat voivat näkyä puheen tuottamisen vaikeutena, puheen ymmärtämisen vaikeutena, vuorovaikutuksen vaikeutena tai myös yhdistelmänä näistä kaikista, kerrotaan terveystalo-sivustolla.

Normaali puheen ja kielen kehitys

Lapsi sanoo ensimmäiset sanansa keskimäärin 1-vuotiaana. Vauva kuitenkin alkaa kommunikoimaan jo paljon ennen ensimmäisiä sanojaan. 

Alkuun vauva kommunikoi ainoastaan itkemällä. Kun aikuinen nostaa hänet syliinsä, tarjoamalla ravintoa, lämpöä ja hoivaa, vauva oppii, että itkuun vastataan.

Noin neljän kuukauden ikäisenä vauva oppii nauramaan. Kuuden kuukauden ikäinen  vauva jo jokeltelee käyttäen tavuja, esimerkiksi ma ma ja pa pa. Näistä tavuista syntyvät muutama kuukausi myöhemmin vauvan ensimmäiset sanat.

Noin yhdeksän kuukauden iässä vauva alkaa reagoida omaan nimeensä. Vauva kuuntelee tarkasti ja nauttii, kun hänelle nimetään tuttuja asioita. Vauva osoittelee sormellaan kiinnostavaa asiaa, kuten koiraa tai lamppua. Vauva oppii käyttämään eleitä: hän nostaa kätensä, kun haluaa syliin ja vilkuttaa vastaukseksi aikuisen vilkutukseen. Vauva alkaa ymmärtämään, että ilmeet, eleet ja äänensävy ovat tärkeä osa vuorovaikutusta. 

Lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yksivuotiaana. Yksivuotias tunnistaa ja ymmärtää arkisia sanoja ja lyhyitä ohjeita. Usein lapsi oppii suuren määrän sanoja lyhyessä ajassa ennen kaksivuotissyntymäpäiväänsä. Suurin osa kaksivuotiaista sanoo joitakin sanoja. Jotkut osaavat liittää kaksi sanaa pieneksi lauseeksi: “tutti pois!” Lapsi tunnistaa jo paljon sanoja ja osaa noudattaa tuttuja ohjeita.

Milloin puheterapeutin arvioon?

Vaikka useimmiten lapsi ohjataan puheterapeutin vastaanotolle neuvolasta tai varhaiskasvatuksen ammattilaisten pyynnöstä, vanhempi voi itsekin pyytää lähetettä, mikäli lapsen kielen kehitys huolestuttaa.

Terveyskirjasto sivustolla kerrotaan, että puheterapeutin tutkimuksia tarvitaan, jos pieni lapsi 
  • ei reagoi lainkaan puheeseen eli ei koskaan katso puhujan suuntaan
  • ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden iässä
  • ei puhu yhtään sanaa kaksivuotiaana
  • puhe on erittäin epäselvää
  • ei ole kiinnostunut ympäristöstään
  • ei käytä lainkaan eleitä ja ilmeitä itsensä ilmaisemiseen
  • siirtyminen soseruoista karkeampiin koostumuksiin on hidasta ja työlästä.
Isompien lasten kohdalla tutkimuksia voidaan tarvita, jos lapsi tai nuori esimerkiksi
  • ei ymmärrä hänelle sanottuja ohjeita
  • ei jaksa keskittyä ohjattuihin tuokioihin
  • uhmakasta tai aggressiivista käytöstä on joka päivä
  • lapsi ei pääse mukaan kavereiden leikkeihin
  • puhe on epäselvää ja siitä puuttuu useita äänteitä
  • puhetta on vain vähän ja lapsi tai nuori ei saa sanottua haluamiaan asioita
  • lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on hidasta koulun tukitoimista huolimatta.

Syyt puheen ja kielen vaikeuksiin

Vuorovaikutuksellisia syitä

Autismikirjon häiriöt: Autismikirjon kolme avainongelmaa ovat kommunikaation vähäisyys, sosiaalisten taitojen puutteet ja rajoittuneet mielenkiinnon kohteet.

person wearing multicolored striped floral sweater facing the sea
Kuva:Michał Parzuchowski. muus tai selektiivinen mutismi: Puhumattomuuden taustalla voi olla puhumisen pelko tai ahdistus.

Valikoiva puhumattomuus tai selektiivinen mutismi: Puhumattomuuden taustalla on puhumisen pelko tai ahdistus.Valikoivasti puhumaton lapsi puhuu yleensä omalle perheelleen normaalisti. Hän saattaa koulussa tai päiväkodissa puhua kavereilleen, mutta ei aikuisille. Valikoivan puhumattomuuden oireet alkavat tavallisimmin 3–5 vuoden iässä ja se on tytöillä tavallisempaa kuin pojilla. Usein valikoivasti puhumattoman lapsen lähisuvussa on muitakin valikoivasti puhumattomia tai vähäpuheisia ihmisiä.

Kielelliset syyt

Kehityksellinen kielihäiriö: Kehityksellisessä kielihäiriössä (entisiltä nimiltään dysfasia ja kielellinen erityisvaikeus) lapsen älyllinen kehitys etenee normaalisti. Vain puheen ja kielen kehitys on viivästynyttä tai poikkeavaa. Kehityksellinen kielihäiriö jaetaan puheen ymmärtämiseen ja puheen tuottamiseen painottuviin vaikeuksiin.

Ymmärtämiseen painottuva kehityksellinen kielihäiriö. Puheen ymmärtämisen ongelmat voivat näkyä pienellä lapsella joko syrjään vetäytymisenä tai erityisenä vilkkautena ja impulsiivisuutena. Lapsi ei ymmärrä kuulemaansa puhetta tai hän ymmärtää puhetta pienemmän lapsen tapaan.

Puheen tuottamiseen painottuva kehityksellinen kielihäiriö Lapsi saattaa sanoa ensisanansa vasta yli kaksivuotiaana. Lapsi oppii uusia sanoja hitaasti tai hän ei opi käyttämään lauseita. Jo opitut sanat voivat unohtua. Lapsi voi myös olla kokonaan puhumaton tai puhua käyttäen ulkoa opittuja lauseita. Lapsen puhe voi olla erittäin epäselvää tai hänen käyttämänsä lauseet voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä.

Puheliikkeiden tuottamisen vaikeudet

Dyspraksia. Puheessa tarvitaan leuan, huulten, kielen ja pehmeän suulaen tarkkaa yhteistoimintaa ja liikkeitä. Jos lapsi ei hallitse niitä, hänellä on tahdonalaisten puheliikkeiden tuottamisen vaikeus eli dyspraksia. Puhe on silloin vaikeasti ymmärrettävää.

Änkytys. Änkytyksestä puhutaan, jos yli puoli vuotta kestänyt puheen jatkuva rytmisen etenemisen häiriö alkaa vaivata lasta itseään.

Sokellus. Sokelluksesta puhutaan silloin, kun puhe on erittäin nopeaa tai rytmiltään epäsäännöllistä. Puheliikkeet ovat epätarkkoja. Puheesta saattaa jäädä puuttumaan tavuja tai sanoja. Sokeltavan ihmisen puhetta on vaikea ymmärtää.

Äännevirheet. Lapset oppivat äidinkielensä äänteet yleensä viimeistään 5–6-vuotiaana. Suomen kielessä vaikeimmat äänteet ovat S ja R, koska ne vaativat puhe-elinten äärimmäisen tarkkaa yhteistyötä.

Mekaaniset syyt: Huuli-suulakihalkio tai kireän kielijänne, Puheen ja kielen kehityksen poikkeavuus voi liittyä myös kehitysvammaan, suun rakenteelliseen poikkeavuuteen tai aistipuutokseen kuten kuulonalenemaan.

Puheen kehityksen tukeminen

Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen kehittyvät vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Lapsen ja nuoren kielellisiä taitoja tuetaan olemalla hänestä kiinnostunut. Häntä kuunnellaan tarkasti ja hänen aloitteisiinsa vastataan keskittyen. Laulaminen, leikkiminen, loruttelu ja lukeminen on erinomaista harjoitusta sekä puheen tuottamiselle että ymmärtämiselle. Lapsi nauttii ääneen lukemisen kuuntelemisesta, vaikka osaisikin itse lukea. Myös lapsen kanssa keskusteleminen ja hassutteleminen vahvistavat kielellisiä taitoja.

Onko sinulla kokemusta lasten puheen ja kielen kehityksen viivästymästä?

Lähde: Terveyskirjasto.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *