Aamuihmiset ja iltaihmiset: kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Aamuihmiset ja iltaihmiset: kumpaan ryhmään sinä kuulut?
Kuva: Sammy Williams

Teksti: Anna-Leena

Aamuvirkku ja yökyöpeli. Yksi herää aamulla ennen auringonnousua pirteänä kuin peipponen ja toinen kukkuu yömyöhään. Onko kyse pinttyneistä tavoista, vai onko oikeasti olemassa aamu-ja iltaihmisiä? Tieteenkuvalehden mukaan tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisillä on luonnostaan erilaisia vuorokausirytmejä, on runsaasti.

Kaksi pääryhmää

Oletko joskus ihmetellyt, kuinka joku jaksaakin herätä aikaisin aamulla pirteänä ja hyväntuulisena tulematta hulluksi? Vai ihmetyttääkö sinua pikemminkin, kuinka joku jaksaa puuhastella ja kukkua hereillä pitkälle yli puolenyön? Tieteenkuvalehden artikkelissa kerrotaan, että ihmiset on mahdollista jakaa kahteen pääryhmään sisäisen kellon perusteella:

Aamuihmiset

Aamuihmiset ovat virkeitä varhain aamulla, eivätkä he jaksa valvoa myöhään. 

woman lying on bed
Kuva: Dominic Sansotta. Miten ihmeessä tuo voi olla noin hyvällä tuulella heti aamusta?
Iltaihmiset

Iltaihmiset heräävät mieluiten myöhään, eikä heillä ole illalla kiire nukkumaan.

mukaan jo 1900-luvun alussa saksalaispsykiatri Emil Kraepelin tutki uni-valverytmien eroa. Kraepelin ajatus kahdesta eri ihmistyypistä syntyi, kun hän potilaskeskustelujen tuloksena huomasi potilaidensa jakautuvan aamu- ja iltaihmisiin.

man in gray long sleeve shirt
Kuva: engin akyurt. Miten ihmeessä tuo jaksaa valvoa?

Perinnöllinen rytmi

Sisäinen rytmi ei ole ainoastaan sattuman kauppaa. Seitsemän yhdysvaltalaistutkijan vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että kullekin parhaiten sopivaan vuorokausirytmiin vaikuttavat osiltansa geenit. Havaintoja on tehty muun muassa erillään kasvaneista kaksosista, joilla tutkimusten mukaan on yleensä sama vuosikausirytmi kasvuympäristöstä huolimatta.

Unitutkija, neurologi Markku Partisen mukaan perintötekijät selittävät unen tarpeesta ja unirytmistä kuitenkin vain kolmasosan. Unirytmiin vaikuttavat myös ulkoiset ja sosiaaliset tekijät, kuten nukkumistila, valo ja parisuhde. Näihin asioihin pystyy usein itse vaikuttamaan.

man and woman with bone fire sitting on seashore
Kuva: Manuel Meurisse. Myös parisuhde voi vaikuttaa vuorokausirytmiin.

Vaikka ihmiset jakautuvat kahteen tyyppiin, kaikki tarvitsevat jokseenkin saman verran unta vuorokauden aikana. Tarve vaihtelee kouluikäisten 8–11 tunnista aikuisten 7–9 tuntiin. Suomalaisen aikuisen keskimääräinen unen tarve on noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Tämä on kuitenkin nimenomaan keskiarvo, sillä yksilölliset erot unen tarpeessa ovat suuria. Partisen mukaan kymmenen prosenttia aikuisista tulee toimeen 6–7 tunnin yöunilla ja kymmenen prosenttia tarvitsee jatkuvasti yli yhdeksän tuntia unta vuorokaudessa. Loput asettuvat unitarpeiltaan näiden ääripäiden väliin.

Unen tarpeeseen vaikuttavat perinnöllisten tekiöiden lisäksi fysiologiset tekijät. Geeneiltään lyhytuniset tarvitsevat vain vähän unta ja geeneiltään pitkäuniset tarvitsevat huomattavan paljon unta. Käsityksen perinnöllisestä unen tarpeestaan voi saada tarkastelemalla oman sukunsa nukkumistottumuksia.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kuinka monta tuntia unta yössä on sinulle sopiva määrä?

Lähteet:

Tieteenkuvalehti.fi

op.media.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *