Joulun lähestyessä monessa perheessä pähkäillään joululahjahankintojen kanssa. Lahjojen määrä aiheuttaa harmaita hiuksia ja lahjoista koetaan pahimmillaan syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Mikä on liikaa? Mikä on liian vähän? Pitääkö kaikki lasten toiveet toteuttaa? Toteutetaanko lahjoja hankkiessa lapsen omia toiveita vai ostetaanko jotain, mikä vanhempien mielestä sopii lapselle? Vauva.fi sivuston keskustelussa vanhemmat kertovat mielipiteensä siitä, kuinka monta lahjaa on riittävästi.
Kuinka paljon on riittävästi?
Jo se, kuinka monta lahjaa on sopiva määrä kuusen alle, saa päät pyörälle. Keskustelupalstat täyttyvät kyseilyistä, joissa vanhemmat vaihtavat kokemuksiaan ostettujen lahjojen määrästä. Moni on asettanut määrille selkeät rajat, joista ei lipsuta. Toiset haluavat täyttää kaikki lasten toiveet hinnalla millä hyvänsä. Näin vanhemmat vastaavat:
”Meillä yksi saa noin 50 lahjaa meiltä vanhemmilta. Lisäksi tulee isovanhempien, tätien, setien, enoja ja kummien antamat lahjat.”
”Yksi lapsi, yksi lahja. Mutta se onkin sitten jotain mitä lapsi on oikeasti toivonut eli siihen voi pistää niitä paukkujakin kunnolla. Oma lapsuus opetti että ei se määrä vaan laatu.”
”3-5 lahjaa meiltä, 1 kummeilta, 1 isovanhemmilta.”
”8 lahjaa vanhemmilta, 3 isovanhemmilta. 14 tyttö, lahjojen yhteisarvo n. 600€.”
”Te vanhemmat jotka annatte kymmenittäin lahjoja, olettekos miettineet tarvitseeko lapsi kaikkea sitä ja mitä tämä OIKEASTI toivoo? Ostatteko tavaraa vain kulutusjuhlan ilosta, näyttääksenne (kenelle?) että pätäkkää löytyy? Vai hankitteko turhaa krääsää tai jokapäiväisiä tarvikkeita ja pistätte pakettiin, jotta näyttäisi siltä että lapsella on paljon lahjoja, minkä vuoksi olette parempia vanhempia jollain mittapuulla?”
”Me lähtään lomalle New Yorkiin, se on lahja koko perheelle. Tietty lapsille mukaan jokaselle pari pikku pakettia niin on jotakin aukaistavaa sitten siellä. Kolme lasta ja jokasen lapsen lahjoihin meni varmaan noin 30-40e.”
”Meidän lapset saa kymmeniä lahjoja. Osa toivottuja (kaikkia toiveita ei todellakaan toteuteta), osa itse keksittyjä ja paljon ns.tarpeellisia lahjoja ja kulutustavaraa: vaatteita, saippuaa, harrastusjuttuja, askartelutarvikkeita. Pakettiin voidaan kääriä melkein mitä vain. Kerran jopa paketoin jotain prinsessa-supersankari-ökysoketimuroja, joita en koskaan arkena ostaisi! Miksei paketteja saisi olla paljon? Ei me kuitenkaan mitään krääsää haalita. Omat lapsuuden joulut olivat taianomaisia lahjavuorineen, omille lapsille haluan tarjota saman. Kerrataan lopuksi vielä:lapset eivät saa kaikkea haluamaansa, kaikki lahjat eivät ole leluja, emme hamstraa krääsää, lapset jaksavat avata ne kaikki lahjat ja ovat kiitollisia lahjoistaan ”wau, kuinka ihanat pitkät kalsarit!”. Jos tämä on jollekin ongelma niin ei voi mitään.”
”Se paketin tuottama jännitys, kutkuttava avaaminen ja yllätyksen ilo, kun ei ikinä tiedä mitä sieltä paljastuu. Määrä on yhtä tärkeää kuin laatu. Miksei voisi saada molempia?”
Kuten vastauksista voi huomata, yhtä oikeaa vastausta kysymykseen lahjojen oikeasta määrästä ei ole. Lahjojen määrä riippuu lahjan arvosta, perheen taloudellisesta tilanteesta, mutta myös perheen arvomaailmasta. Yhden perheen mielestä kymmenissä lahjapaketeissa ei ole mitään outoa, kun taas toinen perhe panostaa mielummin yhteen tai kahteen isompaan lahjaan.
Voiko lahjoja olla liikaa tai liian vähän? Montako lahjaa sinusta on tarpeeksi? Kommentoi ja kerro mielipiteesi!
