“Äiti, kuka tuo hassu setä tuolla nurkassa on?”-Nämä selittämättömät sattumukset saavat ihokarvat nousemaan pystyyn

“Äiti, kuka tuo hassu setä tuolla nurkassa on?”-Nämä selittämättömät sattumukset saavat ihokarvat nousemaan pystyyn
Kuva: Ashkan Forouzani

Teksti:Anna-Leena

Lasten spontaanit sutkautukset ovat usein hellyyttäviä ja hulvattomia. Joskus ne kuitenkin kaikessa kummallisuudessaan saavat ihokarvat pystyyn. Joidenkin arvioiden mukaan 20-40% suomalaisista on ollut kummallisia kokemuksia. Osa kuitenkin uskoo yliluonnollisten kokemusten olevan silkkaa mielikuvitusta. Mistä yliluonnollisissa kokemuksissa oikein on kysymys?

Kummia kokeneet salailevat usein kokemuksiaan, sillä selittämättömiä kokemuksia jakamalla ei usein saa muuta, kuin hörhön leiman. Eikä ihmekään: monesti jopa itse kummia kokenut epäilee omaa kokemustaan. Oliko se ehkä sittenkin pelkkä valveuni? Kuvittelinko koko jutun? Yliluonnollisia kokemuksia yhdistää yksi tekijä: niitä ei voi todistaa mitenkään. Joillekin kummallisille tapahtumille voi löytää loogisen selityksen, kun taas toiset jäävät ikuiseksi mysteeriksi.

Yliluonnolliset kokemukset ja tiede

Yliluonnollisiin kokemuksiin on aina suhtauduttu sekä uteliaasti että epäilevästi. Erityisesti tiedemaailma on pitkään kääntänyt selkänsä yliluonnollisille kokemuksille. Selkeä käännekohta tapahtui vuonna 2013, kun Turun yliopiston professorin Marja-Liisa Honkasalo syventyi tutkimusryhmänsä kanssa suomalaisten kummiin kokemuksiin: etiäisiin, enteisiin, näkyihin ja kohtaamisiin kuolleiden kanssa. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian ”Ihmisen mieli” -tutkimusohjelmaan. Honkasalo huomauttaa terve-sivustolla, että hän ei ole tutkinut kummien kokemusten paikkansapitävyyttä tai yrittänyt löytää niille tieteellistä selitystä, vaan tutkimus on koskenut sitä, miten kokijat itse kokemuksiinsa suhtautuvat.

Lasten yliluonnolliset kokemukset-mistä oikein on kysymys?

Kummalliset kokemukset yhdistetään usein lapsiin. Lääkäri ja kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalon mukaan kummat, yliluonnolliset kokemukset kuuluvat lapsuuteen ja kehittyvään mieleen. Lapsen käsitys todellisuudesta muotoutuu asteittain, kun lapsi käy rajanvetoa todellisen ja kuvitellun välillä. Siinä missä aikuiselle asiat ovat totta tai ei, lapselle raja ei ole niin selkeä.

Ruuhkavuosien Instagram-tilillä kyseltiin lukijoiden kokemia kummallisia sattumuksia ja tapahtumia. Lue ja päätä itse, mitä mieltä olet.

Muun muassa tällaisia kokemuksia lukijat lähettivät.

“Tunsin ennen meidän kylpyhuoneessa usein, että en ole yksin ja välillä kosketuksia, kunnes mummini kuoli. Uskon, että se oli ukkini henki, joka odotti mummua. Nyt he ovat poissa.”

“Lapseni näki isomumminsa kuukauden ajan joka yö hänen huoneessaan ja he juttelivat.”

“Joskus lapsi on osoittanut jotain tiettyä nurkkaa ja sanonut esimerkiksi, että “Hassu setä.”

“Tunsin 2 vuotta sitten edesmenneen äitini kosketuksen eräänä yönä. Hän piteli kädestäni.”

“Oon nähnyt ihan hereillä ollessani kuolleen taatani sekä monesti vaistonnut hänen läsnäolon.”

“Ekaluokkalaisena olin kotona yksin. Söin keittiön pöydän ääressä välipalaa, kun yhtäkkiä näin aivan selvästi, että joku rämpytti makuuhuoneen ovenkahvaa, joka liikku itsekseen ylös ja alas. Säikähdin niin paljon, että juoksin ulos sukkasillani ja ilman avaimia ja paiskasin ulko-oven kiinni. En edelleenkään löydä tapahtumalle loogista selitystä ja tuntuu uskomattomalle, että mielikuvitukseni olisi voinut saada minut näkemään harhoja.”

“Olin yksin kotona, kun keittiöstä alkoi kuului ihan selvästi ääni, että joku siirtelee pöydällä papereita. Eihän siellä tietysti ketään ollut, kun menin katsomaan, mutta ääni oli siis todella selkeä, eikä oikein selity mitenkään. Ja keittiön pöydällä oli tosiaan papereita. Ääni oli siis sellainen, kun joku siirtelisi papereita pinosta toiseen. Se oli kyllä kylmäävä kokemus.”

person holding hands
Kuva: Rachael Crowe. “Tunsin 2 vuotta sitten edesmenneen äitini kosketuksen eräänä yönä. Hän piteli kädestäni.

“Tyttäreni, silloin 12v. näki edesmenneen isänsä iltaisin sängynlaidalla istumassa.”

“Isän kuoleman jälkeen kuulin askeleita ja riistakameraan jäi usvahahmo.”

“Ruumiista irtoutuminen kolarin jälkeen sairaalassa.”

“Olen nähnyt enneunia ja saanut kummia tuntemuksia tulevasta.”

On selvää, että joissakin tapauksissa kyse voi olla lapsen mielikuvituksesta tai sattumasta. Enneunille on helppo keksiä merkitys jälkeenpäin. Mielikuvitus voi tehdä aikuiselle tepposen-saati sitten pienelle lapselle. Lapset sepittävät monesti kaikenlaisia tarinoita ja leikkivät mielikuvitusleikkejä. Vaikka kuinka ajattelisi järjellä, eikä uskoisi kummitustarinoihin, jostain syystä lasten yliluonnollisissa kokemuksissa on jotain, joka saa aikuisen niskavillat pystyyn.

Onko sinulle sattunut jotain outoa tai pelottavaa? Uskotko yliluonnollisiin tapahtumiin?

Lähde:

iltasanomat.fi

maaseuduntulevaisuus.fi


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.