Päänsärky ja migreeni lapsilla: tämä sinun tulisi tietää

Päänsärky ja migreeni lapsilla: tämä sinun tulisi tietää
Kuva: Caleb Woods

Teksti: Anna-Leena

Lapsen päänsärky saattaa huolestuttaa vanhempia. Jo pikkulapsilla voi kuitenkin satunnaisesti esiintyä päänsärkyä.  Päänsärky on yleensä harmiton vaiva ja paranee kotikonstein. Jos päänsärky haittaa lapsen normaalia toimintaa, on syytä selvittää mistä kipu johtuu.

 Noin 10 prosentilla koulunsa aloittavista suomalaislapsista esiintyy päänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa. Jopa 5 %  kärsii migreenistä. Toistuvia päänsärkyjä ja migreeniä voi kuitenkin esiintyä jo alle kouluikäisillä lapsilla. Murrosiästä lähtien tyttöjen päätä särkee  enemmän kuin poikien.

Mistä päänsärky johtuu?

Päänsäryn taustalla voi olla monia syitä ja ohimeneviä päänsärkyjä aiheuttavat hyvin erilaiset tekijät. Liian vähäinen uni, erilaiset infektiot, tulehdukset, silmien taittovirhe,  jano, nälkä ja vääränlaiset ruokailutottumukset saattavat aiheuttaa päänsärkyä. Myös kuumeisen lapsen pää voi olla kipeä. Myös kolhut, joita varsinkin liikkumaan opettelevalle lapselle sattuu usein, voivat aiheuttaa lyhytaikaista pääkipua.

Migreenikohtauksen voi laukaista lukuisat eri tekijät, kuten vilkkuvat valot, jano tai huonot yöunet.

Jännityspäänsärky taas saattaa liittyä esimerkiksi poikkeavaan lihasjännitykseen pään, niskan ja hartioiden alueella, purentavirheisiin tai psyykkisiin tekijöihin, kuten koulupelkoon tai univaikeuksiin.  

Tutkimukset

Jos päänsärky haittaa lapsen normaalia toimintaa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Myös kuumeen yhteydessä esiintyvä kova päänsärky tai päähän kohdistuneen iskun jälkeen on selvitettävä nopeasti. Ennen ensimmäistä käyntiä vanhempien on hyvä pitää päänsärkyyn liittyvää oirepäiväkirjaa.

Päänsärkypäiväkirjan perusteella lääkäri saa kuvan päänsäryn luonteesta: kuinka voimakasta särky on, missä kohdin särky tuntuu, miten päänsärkykohtaus etenee, kuinka usein päänsärkykohtauksia on ja liittyykö päänsärkyyn mahdollisia muita oireita tai laukaisevia tekijöitä.

Tutkimuksessa suljetaan pois infektiot ja yleissairaudet, tarkistetaan ryhti, purenta ja tunnustellaan niska-hartiaseudun ja pään alueen lihakset sekä kaularanka. Myös silmien tutkiminen kuuluu päänsärkypotilaan tutkimuksiin. Toisinaan päänsäryn taustalla on näköön tai purentaan liittyvät ongelmat.

Tutkimusten ja esitietojen perusteella lääkäri osaa määritellä, onko kyseessä mahdollisesti jännityspäänsärky tai migreeni.

Erilaisia päänsärkyjä

Jännityspäänsärky tai tensiopäänsärky

Jännityspäänsärky on usein lievää tai kohtalaista, tasaista ja puristavaa. Siihen ei liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä. Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti. 

Lihasjännityspäänsäryn hoidossa ulkoilu ja raitis ilma voivat olla hyväksi. Myös venyttelyä, lämmintä haudetta tai kauratyynyä tai hartioiden hieronta voi kokeilla ensiapuna. Lasten säännöllinen, päivittäinen liikunta, ulkoilu ja oikeat työasennot ovat erittäin tärkeitä ennaltaehkäisyssä. Myös liiallinen tietokoneen ääressä istuminen voi aiheuttaa lihasjännitystä. 

Psyykkisten tekijöiden aiheuttama päänsärky

Jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä. Särky ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky. Kun häiriön aiheuttanut tekijä (esimerkiksi univaje, väärät ruokailutottumukset, koulukiusaaminen, tietokoneen liiallinen käyttö tai ongelmat kaveripiirissä) poistuu, loppuu päänsärkykin.

Migreeni

Migreeni on kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa aivojen hermosoluissa ja verisuonistossa tapahtuu ohimeneviä, kipua aiheuttavia kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Migreenitaipumus on periytyvää: suvussa on migreeniä usein muillakin. Jännittäminen, myös jonkin mukavan odottaminen, voi saada aikaan migreenikohtauksen.Migreenikohtauksen voivat laukaista myös muun muassa vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto tai valvominen. Migreenissä särky alkaa yleensä nopeasti ja on kovaa – lapsi on silminnähden sairas ja hakeutuu lepäämään. Migreeni aiheuttaa usein valoherkkyyttä. Noin puolet migreeniä potevista lapista kärsii aurallisesta migneenistä. Esioireita voi olla muun muassa:

  •  Näköpuutos tai kuviot näkökentässä
  •  Puutumisen tai pistelyn tunne kasvoilla ja raajoissa

Migreenikohtauksen alkaessa lapsen on hyvä mennä lepäämään viileään, rauhalliseen ja hämärään huoneeseen. On tavallista, että lapsi nukahtaa, ja herätessä migreenikohtaus on ohi. Noin 10 prosentilla migreeniä sairastavista lapsista myös jokin ruoka- tai lisäaine saattaa laukaista migreenikohtauksen. Tällaisia kohtauksen laukaisevia tekijöitä voi mahdollisuuksien mukaan yrittää välttää, mutta mitään erityisiä dieettejä ei suositella.

Migreenidiagnoosi tehdään, jos muita syitä päänsärkyyn ei löydy ja kohtauskuvaukset sopivat migreeniin, sillä migreenin paljastamiseksi ei ole erillistä testiä.

Ohjeita migreeniperheelle
  • Rentoutuminen
  • Riittävä ja säännöllinen lepo, mielellään lapsen oman unirytmin mukaisesti
  • Vesi janojuomana. Sokeripitoisia virvoitusjuomia, cola- ja energiajuomia tulisi välttää.
  • Säännöllinen ja ravitseva ruokailu lisäaineita välttäen. Jotkut lisäaineet voivat laukaista migreenikohtauksen.
  • Riittävän tiheät ja ravitsevat välipalat
  • Säännöllinen liikunta ja hyvä fyysinen kunto

Onko migreeni tuttu vaiva teidän perheessänne?

Lähteet:

kaypahoito.fi

terveyskirjasto.fi

Terveyskylä.fi


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.