Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa: missä kulkee raja?
Teksti:Anna-Leena
Henkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto. Henkisen väkivallan tarkoituksena on pyrkiä hallitsemaan ja kontrolloimaan uhrin tekemisiä, sanomisia ja jopa ajatuksia. Henkistä väkivaltaa on vaikeampi todistaa kuin fyysistä väkivaltaa, sillä siitä ei jää fyysisiä vammoja.
Mitä henkinen väkivalta on?
Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi eristämistä, välinpitämätöntä kohtelua, haukkumista, pelottelua tai väkivallalla uhkailua. Vaikka henkisestä väkivallasta ei jää fyysisiä vammoja, sen psyykkiset seuraukset voivat olla vakavat.
- Lue myös Varhaiskasvattajat vastaanottavat lyöntejä – jopa pieniltä lapsilta tulee tappouhkauksia!
- Lue myös Tutkimus: ruumiillinen kuritus käytössä edelleen yllättävän monessa suomalaisessa perheessä
Henkisen väkivallan uhri kokee usein ahdistusta, arvottomuuden -ja syyllisyyden tunnetta, sekä pelkoa väkivallan tekijää tai tekijöitä kohtaan. Pitkään jatkunut henkinen väkivalta voi vahingoittaa syvästi esimerkiksi uhrin turvallisuuden tunnetta ja itsetuntoa, sekä lisätä masennukseen sairastumisen riskiä.
Työpaikalla ja koulussa tapahtuva väkivalta on useimmiten henkistä väkivaltaa. Koulukiusaamiseen voi lisäksi liittyä fyysistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi tönimistä tai lyömistä.
Joskus henkinen väkivalta tapahtuu perheen sisällä. Puoliso tai muu perheenjäsen voi pahoinpidellä uhriaan henkisesti esimerkiksi kontrolloimalla, nimittelemällä, arvostelemalla tai nöyryyttämällä.
Henkiseksi väkivallaksi luetaan ainakin:
- Syyttäminen
- Arvostelu tai aliarvioiminen
- Haukkuminen tai nimittely
- Muuten loukkaaminen
- Välinpitämätön kohtelu
- Uhkailu/uhkaava käytös, kiristäminen tai pelottelu
- Mustasukkaiset syytökset
- Häirintä
- Kontrollointi
- Vaatimukset tai pakottaminen toimimaan, kuten toinen haluaa, esimerkiksi väkivallalla uhkaamalla
- Muista ihmissuhteista eristäminen niihin vaikuttamalla tai niitä kieltämällä
Henkinen väkivalta alkaa usein vähitellen
Henkinen väkivalta alkaa yleensä pikkuhiljaa ja pahenee ajan kanssa. Aluksi henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi pukeutumistyylin, ystävien tai sukulaisten arvostelemista. Vähitellen pahoinpitelijä alkaa loukkaavalla ja mitätöivällä puheellaan ilmaisemaan esimerkiksi kuinka ruma, vastenmielinen tai tyhmä uhri on.
Henkistä väkivaltaa käyttävä henkilö nakertaa vähitellen uhrinsa itsetuntoa ja saa tämän puheillaan lopulta kokemaan itsensä täysin arvottomaksi. Usein tekijä suuttuu pienestä ja syyttää uhriaan kaikesta. Jos tekijää syytetään jostain, hän saattaa kiistää kaiken ja väittää uhrin kärsivän mielenterveysongelmista ja kuvittelevan kaiken tai liioittelevan. Monesti uhrin itsensäkin on hankala tunnistaa mistä on kyse.
Joskus henkinen väkivalta on fyysisellä väkivallalla uhkailua. Tekijän käytös voi olla uhkaavaa, hän voi rikkoa tavaroita tai uhata esimerkiksi vahingoittaa kokijaa tai hänen perhettä ja ystäviään. Väkivallalla uhkailu voi aiheuttaa uhrissa voimakasta ahdistusta ja pelkoa.
Toinen tyypillinen henkisen väkivallan muodoista on eristäminen. Tekijä kontrolloi uhrinsa jokaista liikettä ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Tekijä tekee kaikkensa tuhotakseen kaikki uhrinsa ihmissuhteet ja ollakseen ainut ihminen hänen elämässään. Lopulta uhri jää täysin yksin, eikä hänellä ole ketään, johon turvautua tai jolta pyytää apua.
Mistä apua?
Jos koet olevasi henkisen väkivallan uhri, hae apua.
Linkkejä avun hakemiseen
- Valtakunnallinen Nollalinja 0800 05005
- Kriisipuhelin 010 1950202
- Miessakit Miessakit ry huolehtii miesten henkisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
- Nollalinja.fi – lähisuhdeväkivaltaa kokeneille
- Naistenlinja.fi – väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille (itsemäärittelyä kunnioittaen) sekä heidän läheisilleen
- Ensi- ja turvakotien liitto – väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeneille
- Monikanaiset.fi – maahanmuuttajataustaisille naisille
Lähteet:
