Yhä useampi oppii lukemaan ennen esikoulua: tämä yhdistää varhaisia lukijoita

Yhä useampi oppii lukemaan ennen esikoulua: tämä yhdistää varhaisia lukijoita
Kuva: Jerry Wang

Teksti:Anna-Leena

Lukemista tuetaan varhaiskasvatuksessa entistä enemmän ja lasten lukemaan oppiminen on aikaistunut. Lapsista jo noin kolmasosa on “varhaisia lukijoita”, eli oppii lukemaan ennen esikoulua. Voiko varhaisesta lukutaidosta olla jotain haittaa? Mikä seikka yhdistää varhaisia lukijoita?

Kuinka lapsi oppii lukemaan? 

Osa lapsista tuntuu oivaltavan kuin itsestään, kuinka kirjaimia yhdistelemällä syntyy sanoja ja lukemaan oppiminen aukeaa yhtäkkisenä oivalluksena. Usein tällaista lasta ei ole varta vasten opetettu lukemaan, vaan lukutaito saattaa yllättää myös vanhemmat. Vaikka tällainen lapsi tuntuu oppivan lukemaan kuin itsestään, lukutaidon taustalla on aina monimutkainen prosessi.

Toisilla lukutaito taas tuntuu olevan suuremman työn takana ja lukemaan oppiminen etenee hitaammin. Lukemaan oppimisen vaiheet ovat molemmissa tapauksissa kuitenkin pääpiirtein samat. Lukutaidon kanssa rinnakkain kehittyy myös luetun ymmärrys.

Lukemaan oppiminen alkaa kirjainten tunnistamisesta, etenee tavuihin ja sanoihin sekä laajenee lauseisiin ja lopulta suurempiin kokonaisuuksiin, eli kokonaisiin tarinoihin. Kun lapsi on oppinut kirjainten nimet ja äänteet, hänen täytyy oppia yhdistämään merkit ja äänteet toisiinsa ja oppia liu’uttamaan niitä yhteen. 

Joskus kirjainten oppimisen ja niiden yhdistämisen välissä voi kulua paljonkin aikaa. Vaikka lapsi hallitsisi aakkoset jo ennen esikoulua, niiden oikeanlainen yhdistely voi hyvin avautua vasta ensimmäisellä luokalla. Lukemisen oppiminen edellyttää kirjainten tuntemisen lisäksi muun muassa riittävän hyvää muistia, sekä oikeanlaista taitoa liikuttaa katsetta. Pelkkä sanojen hahmottaminen ei riitä lukutaitoon, sillä lapsen tulee myös oppia ymmärtämään lukemaansa.

person carrying baby while reading book
Kuva: Picsea

Ääneen lukeminen, loruttelu, sekä asioiden sanoittaminen kasvattaa lapsen sanavarastoa ja hahmottamiskykyä. Varhaiset lukijat erottuvat muista siinä, että he ovat usein itse kiinnostuneita kirjaimista ja teksteistä. He kiinnittävät huomiota ympäristöönsä ja kyselevät mitä teksteissä, kylteissä ja mainoksissa lukee. Toisia taas kirjaimet eivät tunnu kiinnostavan ollenkaan.

Onko varhaisesta lukutaidosta jotain haittaa? 

Jos lapsi oppii lukemaan itsenäisesti ennen esikoulua, saattaa hänellä myöhemmin olla hankaluuksia esimerkiksi sanojen tavuttamisessa tai kirjainäänteissä. Opettajan avustuksella lukemaan oppinut lapsi oppii asiat ”oikeassa järjestyksessä”.

Vaikka lukutaitoisen lapsen voisi luulla olevan etulyöntiasemassa lukutaidottomiin ikätovereihinsa verrattuna, varhainen lukutaito ei aina takaa hyvää koulumenestystä. Lasten lukutaidon erot myös tasoittuvat ensimmäisten kouluvuosien aikana. Tutkimusten mukaan monien lasten lukuinto lopahtaa ennen neljättä luokkaa.

Ylen uutisessa huomautetaan, että vaikka varhain opitun lukutaidon ja hyvän koulumenestyksen yhteydestä toisiinsa ei ole olemassa näyttöä, varhain lukemaan oppineet lapset ovat kuitenkin jo valmiiksi innostuneita oppimisesta ja motivoituneita oppimaan lisää. Kun lapsi huomaa hallitsevansa tärkeän taidon, hän suhtautuu koulutyöhön ja oppimiseen myönteisesti.

girl sitting while reading book
Kuva: Josh Applegate. Varhain opitun lukutaidon ja hyvän koulumenestyksen yhteydestä toisiinsa ei ole olemassa näyttöä

Oppi ja ilo-sivustolle on kerätty tärkeitä neuvoja, lukemaan opettelevien lasten vanhemmille.

1. Jokainen oppii omaan tahtiinsa

Lapset oppivat lukemaan eri ikäisinä ja vaihtelu on suurta. Koulun alkaessa jotkut opettelevat kirjainten nimiä ja toiset  ovat saattaneet lukea jo kokonaisia kirjoja. Noin yhdeksän prosenttia lapsista oppii lukemaan ennen esikouluvuotta, eli 3–5-vuotiaana. Noin 40 prosenttia oppii lukemaan esikoulussa ja loput koulussa ensimmäisen luokan syksyllä. Vanhempien ei kuitenkaan ole syytä huolestua, vaikka ensimmäisen luokan lopulla lapsi ei vielä lukisikaan sujuvasti. Vaikka lukemaan oppiminen edistyisikin hieman hitaammin, lapsella on mahdollisuus kehittyä täysin sujuvaksi lukijaksi ajan kanssa.

2. Säännöllinen harjoittelu tekee mestarin 

Säännöllinen harjoitteleminen on tärkeää, sillä lukemaan oppii ainoastaan lukemalla. Lukeminen on mielekkäämpää, kun luettava teksti on kiinnostavaa ja monipuolista ja kirjat ovat sopivan tasoisia lapselle. Liian vaikeiden kirjojen lukeminen voi turhauttaa ja tehdä lukemisesta pakkopullaa. Kun lukeminen tuntuu liian vaikealta, lapsi turhautuu ja väsyy nopeasti. Kirjojen ei kuitenkaan tulisi myöskään olla liian yksinkertaisia, ja niiden olisi hyvä sisältää pieniä haasteita oppimisen edistämiseksi.  

3. Lukuhetken pituus

Lukuhetken sopiva pituus riippuu täysin lapsesta. Siinä missä yhtä täytyy houkutella lukemaan, ja jo muutaman minuutin lukuhetki voi olla suuri ponnistus, voi toinen lapsi nauttia lukemisesta ja lukea mielellään vaikka viisitoista minuuttia tai pidempäänkin. Lapsen motivaation ylläpitämiseksi oppimisen tulisi pysyä mielekkäänä. Kiinnostunut lapsi on motivoitunut ja oppii nopeammin.

Ääneen lukeminen on loistavaa harjoitusta lapselle ja monesti jo se, että aikuinen istuu vierellä kuuntelemassa ja keskittyy lapseen, motivoi lasta lukemaan. Ääneen lukemalla lapsi oppii eläytymään tekstiin, rytmittämään lukemistaan ja kiinnittämään huomiota äänen käyttöön.

Lukemaan opetteleva lapsi keskittyy enemmän lukutekniikkaan, kun tarinan juonen seuraamiseen. Kuuntelemalla lapsen lukemista, aikuinen voi auttaa luetun ymmärtämisen kehittymistä keksimällä sopivia kysymyksiä liittyen luettuun tekstiin.

4. Lukekaa yhdessä

Ääneen lukemista voi hyvin jatkaa, vaikka lapsi osaisikin jo lukea itse. Lukemaan opettelevan lapsen oma lukeminen on alkuun hidasta ja tarinasta nauttiminen voi olla hankalaa. Lukuhetket ovat myös tärkeä yhdessäolon hetki kiireisen arjen keskellä. Kotona yhteinen lukuhetki voi olla esimerkiksi iltasatu tai lepohetki ruokailun jälkeen.

5. Lukivaikeudet voivat periytyä

Lukivaikeuksien tiedetään olevan perinnöllistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -projektissa on havaittu, että jo vastasyntyneiden aivoissa on eroja kielellisten ärsykkeiden prosessoinnissa. Jos perheen vanhemmilla on lukivaikeuksia, voi niitä ilmetä myös lapsella, vaikka vanhemmat kuinka tekisivät töitä lapsensa oppimisen eteen. Syy myöhäisempään lukemaan oppimiseen ei aina olekaan siinä, etteikö lapselle olisi luettu tai loruteltu tarpeeksi. Tärkeintä on muistaa, että jokainen lapsi oppii kyllä lukemaan ajallaan, toiset aiemmin ja toiset myöhemmin.

Minkä ikäisenä sinä opit lukemaan?

Lähteet:

Lukukeskus.fi

Oppija ilo

lapsenmaailma.fi

yle.fi

kaksplus.fi

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *