Piikkikammo eli trypanofobia voi olla terveysriski: näin siitä pääsee eroon

Piikkikammo eli trypanofobia voi olla terveysriski: näin siitä pääsee eroon
Kuva: CDC

Teksti:Anna-Leena

Jonkin tilanteen aiheuttamaa lamaannuttavaa pelkoa tai inhoa kutsutaan spesifiksi fobiaksi. Piikkikammo eli trypanofobia rajoittaa siitä kärsivien arkea monella tapaa. Arviolta joka kymmenes suomalainen pelkää piikkejä. 

Piikkikammo eli trypanofobia on haitallinen, sillä siitä kärsivät ihmiset eivät suostu tarvittaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Piikkikammo voi vaikuttaa jopa ammattivalintaan, sillä siitä kärsivä saattaa joutua jättämään uran lääketieteen alalla, koska ei pysty fobiansa vuoksi hoitamaan loukkaantuneita potilaita.

Piikkikammo ilmaantuu lapsuudessa, 7–9 ikävuoden paikkeilla ja siihen näyttäisi liittyvän geneettinen osatekijä: fobia toistuu suurella todennäköisyydellä ensimmäisen asteen sukulaisilla. Trypanofobia rajoittaa siitä kärsivien arkea monella tapaa. Tutkimuksen mukaan piikkikammo vaivaa erityisesti nuoria yli 20-vuotiaita. Lapsista pistoksia pelkää 20–50 prosenttia ja nuorista 20–30 prosenttia.

Mikä on spesifi fobia?

Spesifiksi fobiaksi kutsutaan liiallista, irrationaalista pelkoa tiettyjä esineitä tai tilanteita kohtaan. Pelko johtaa kyseisten esineiden ja tilanteiden kohtaamisen välttelemiseen. Joskus fobiasta kärsivä voi yrittää sietää pelkäämiänsä asioita, mutta tuntee voimakasta epämukavuutta, kun joutuu tekemisiin niiden kanssa.

Piikkikammoisten ihmiset pelko ei rajoitu ainoastaan neuloihin ja lääkeruiskuihin: he ahdistuvat myös nähdessään haavoja ja  verta ja välttävät kaikkea kontaktia niihin. Neulakammoiset välttelevät sairaaloita ja jopa väkivaltaisia elokuvia.

Kun trypanofobiasta kärsivä ei pysty välttelemään pelkäämiään asioita, hänessä puhkeaa ahdistus, joka voi näkyä muun muassa  pahoinvointina, huimauksena, hikoiluna ja kalpeutena. Joissain tapauksissa henkilö saattaa jopa pyörtyä. Miksi neulat aiheuttavat niitä kammoavissa näin vahvoja reaktioita?

Tällaisen fobian tunnusomaisinta piirrettä kutsutaan kaksivaiheiseksi vasteeksi. Kaksivaiheinen vaste tapahtuu henkilön altistuttua pelätylle ärsykkeelle ja ilmenee fysiologisesti kahdessa vaiheessa.

  1. Sympaattisen hermoston aktivaatio lisääntyy, minkä vuoksi verenpaine, hengitystaajuus ja sydämen syke nousevat.
  2. Heti perään nämä parametrit laskevat jyrkästi, mikä johtaa huimaukseen ja pahimmillaan pyörtymiseen. Pyörtyilyn esiintyvyys tästä fobiasta kärsivillä potilailla on 50–80 %, eli se on varsin merkittävä oire.

Miksi piikit pelottavat?

Mielenihmeet-sivustolla selitetään, miksi piikkikammoiset eivät voi sietää piikkejä.

  • Inhoherkkyys. Piikkikammosta kärsivillä ihmisillä epäillään olevan suurempi alttius tuntea inhoa. Kun he kohtaavat pelätyn ärsykkeen, inho aktivoituu ja johtaa pahoinvointiin ja muihin oireisiin, jotka puolestaan johtavat pyörtymiseen.
  • Hyperventilaatio. Hyperventilaatio saa aikaan hiilidioksidivajeen veressä ja johtaa osittaiseen tai täydelliseen tajunnanmenetykseen.
  • Huomion vinouma. Piikkikammoisilla ihmisillä näyttäisi olevan huomion vinouma, mistä johtuen he paikantavat nopeammin ja tehokkaammin fobiaansa liittyviä ärsykkeitä. Tämän lisäksi heillä on taipumusta tulkita ne uhkaavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Kuinka piikkikammoa hoidetaan?

Trypanofobian hoidossa keskitytään pääasiassa kahteen asiaan: 

  1. Lihasten jännittäminen
  2. Suora altistaminen

Lihasten jännittämisen tarkoituksena on estää pyörtyminen. Lihasryhmiä jännitetään sykinnän lisäämiseksi ja huimauksen ja pyörtymisen ehkäisemiseksi. Lihasten jännittäminen on tehokas ja yksinkertainen hoito, joka auttaa piikkikammoista lisäämällä tämän hallinnan tunnetta fobiastaan.

Suora altistaminen tarkoittaa pelätylle ärsykkeelle alitistamista sallimatta välttelyreaktiota. Fobiasta kärsivälle näytetään kuvia ja toimenpiteitä, jotka liittyvät vereen, haavoihin tai lääkeruiskuihin, ja hänen on pysyttävä tässä tilanteessa niin kauan, kunnes hänen ahdistuksensa vähenee. Lopulta henkilö tajuaa, miten harmiton hänen pelkäämänsä ärsyke on, ja ahdistus katoaa.

Piikkikammo rajoittaa elämää

Piikkikammo rajoittaa fobiasta kärsivän henkilön elämää monella tapaa. Se rajoittaa päivittäistä elämää, sillä se estää muun muassa katsomasta tietynlaisia elokuvia ja televisiosarjoja, harjoittamasta tiettyjä ammatteja ja olemasta loukkaantuneiden ihmisten lähellä. Ennen kaikkea fobia kuitenkin estää henkilöä menemästä tarvittaviin lääketieteellisiin toimenpiteisin. 

Piikkikammo ja koronarokote

Ylen uutisessa psykiatrian professori arvioi, että osa rokottamattomista henkilöistä on voinut jättää koronarokotteen ottamatta piikkikammon takia. Piikkikammosta voi kuitenkin päästä eroon vain usean peräkkäisen onnistuneen kokemuksen avulla. 

Neuvoja piikkikammosta kärsivälle:
  • Mene paikalle hyvissä ajoin, että kerkeät rentoutua ennen pistoa.
  • Kerro kammosta hoitajille. Ammattilaiset auttavat ja etsivät sopivia keinoja tehdä tilanteesta mahdollisimman mukavan sinulle.
  • Ota tukihenkilö mukaan.
  • Pyydä hoitajaa juttelemaan jostain muusta, kuin rokotteesta.
  • Hengitä syvään ja rentouta keho. Ajattele mukavia asioita.
  • Älä katso pistoskohtaa ja toimenpidettä.
  • Suuntaa huomio muualle.
  • Muistuta itseäsi rokotteen hyödystä: hyöty on isompi ja pitkäkestoisempi kuin hetken kestävä ahdistava tilanne.
  • Totuta itseäsi tilanteisiin. Piikkikammo helpottaa vain rokotuksia ottamalla. Onnistumiskokemukset auttavat. 
  • Palkitse itsesi onnistuneen kokemuksen jälkeen.

Vakavimmissa tapauksissa psykoterapia voi auttaa voittamaan fobian ja auttaa siitä kärsivää ihmistä elämään ilman arkea rajoittavaa pelkoa. 

mielenihmeet.fi

yle.fi

terveystalo.fi


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.