Rajat ovat rakkautta -Näin asetat lapselle rajat positiivisella tavalla

Rajat ovat rakkautta -Näin asetat lapselle rajat positiivisella tavalla
Kuva: Jeremiah Lawrence

Teksti:Anna-Leena

Positiivisessa kasvatuksessa ajatuksena on, että rankaisemisen sijasta oikeanlaisella kasvatuksella lapsi oppii itse säätelemään käyttäytymistään. Voiko lapsi oppia toimimaan oikein ilman rangaistusta? Millaisia rajoja lapsi tarvitsee? Tämä artikkeli vastaa näihin kysymyksiin.

Miksi lapsi tarvitsee rajoja? 

Lapsen hyvinvoinnin ja turvallisen kehityksen kannalta lapsella on oltava rajat. Lapsi tarvitsee rajoja oppiakseen tekemään oikeita päätöksiä ja erottamaan oikean väärästä. Rajojen avulla lapsi oppii, kuinka tietyissä tilanteissa tulee toimia, ja kuinka toimia muiden ihmisten kanssa.

woman walking in forest with child
Kuva: James Wheeler. Ottamalla huomioon lapsen mielipiteen tilanteissa, joissa se on mahdollista, lapsi tuntee itsensä kunnioitetuksi, kuunnelluksi ja arvokkaaksi.

Millaisia rajoja lapsi tarvitsee?

Lapsen tulee olla tietoinen rajoista ja niiden ylittämisen seuraamuksista. Lapselle asetettujen rajojen tulee olla perusteltuja ja sellaisia, että lapselle voidaan selittää, miksi kyseinen raja on asetettu. 

woman in brown coat and blue denim jeans holding girl in white shirt during daytime
Kuva: Hideaki Takemura. Lapselle asetettujen rajojen tulee olla perusteltuja.

Muun muassa tällaisia rajoja lapsi tarvitsee

Rajat, jotka koskevat lapsen turvallisuutta 

Esimerkiksi turvavyön käyttö autossa, kypärän käyttö pyöräillessä, terveellinen ruokavalio, tarvittava yöunen määrä/järkevä nukkumaanmenoaika, ikärajojen noudattaminen ja nettisivujen rajoitukset.

Rajat, jotka koskevat sosiaalisia taitoja

Esimerkiksi oman puheenvuoron odottaminen, kuuntelemisen taidot, fyysisen koskemattomuuden rajat sekä sopivan kielenkäytön rajat.

Rajat, jotka koskevat yhteiskunnan rajoja

Esimerkiksi liikennesäännöt ja toisen omaisuuden kunnioittamisen rajat.

Muistilista lempeämpään rajoittamiseen

1. Muista johdomukaisuus

Aikuisen tehtävä on kestää ja sietää lapsen pettymystä ja sääntöjen vastustamista. Aikuisen johdonmukaisuus auttaa lasta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, jos se mikä eilen olis sallittua, on tänään kiellettyä. Lapsi myös huomaa helposti, jos saa aina tahtonsa läpi itkun kautta. Se millä tavoin vanhempi pitää kiinni rajoista on yhtä tärkeää kuin se, että lapsella on rajat. Jos lasta hallitaan pelolla uhkailemalla ja rankaisemalla, hän alkaa helposti kapinoida ja etääntyy vanhemmasta. Lapsi voi myös rangaistuksen pelossa alkaa salailemaan tekemisiään.

2. Kunnioitusta ja yhteistyötä

Lapselle asetetut rajat perustuvat kunnioitukseen, empatiaan ja yhteistyöhön. Se, että lapsi saa olla mukana päättämässä itseensä koskevista asioista ja olla vaikuttamassa rajoihin silloin, kun se on mahdollista, saa lapsen tuntemaan itsensä kunnioitetuksi ja arvokkaaksi. Tämä lisää lapsen hyvinvointia ja auttaa lasta ymmärtämään paremmin, miksi rajoja asetetaan. Vanhemmilla on kuitenkin aina viimeinen sana varsinkin, kun on kyse asioista, jotka liittyvät lapsen turvallisuuteen tai muiden ihmisten kohteluun.  

3. Lempeä, ei lepsu

Moni sekoittaa positiivisen kasvatuksen rajattomuuteen, sallivuuteen tai vanhempien lepsuiluun. Positiivinen kasvatus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempi ylisuojelisi lasta, tai että lapsi saisi tehdä aina mielensä mukaan. Tarkoituksena on rankaisemisen sijasta opettaa lasta säätelemään impulssejaan ja käyttäytymistään toisia kohtaan. Aikuisen tehtävä on opettaa lasta korjaamaan virheitään ja etsimään ratkaisuja.

4. Lapsen tulee saada oppia virheistään

Kuinka asettaa lapselle rajoja ja saada vielä lapsi kunnioittamaan niitä? Onko mahdollista saada lapsi noudattamaan sääntöjä ilman huutamista, lahjomista tai kiristämistä? Monesti ongelma on siinä, että aikuiset haluavat kontrolloida tilannetta, eivätkä anna lapselle tilaa tai mahdollisuutta miettiä tekoja ja niiden seurauksia. Lapselta kielletään lähestulkoon kaikki vain mahdollisten vahinkojen pelossa. Lapselle olisi kuitenkin tärkeää antaa tilaa ja mahdollisuuksia erehtyä ja oppia omista virheistään. 

5. Anna lapsen miettiä ratkaisuja

Lapsen olisi hyvä antaa aktiivisesti osallistua ongelmanratkaisuun. Kun vanhemmat asettavat rajoja, joiden tarkoitusta lapsi ei ymmärrä, lapsi alkaa monesti testaamaan rajoja ja kapinoimaan vanhempia ja sääntöjä vastaan. Lapsi, joka toimii rangaistuksen pelossa tajuaa pian, että häntä ei voi rangaista, jos hän ei jää kiinni rajojen rikkomisesta. Lapsi ei siis noudata sääntöjä siksi, että haluaa tehdä niin, vaan siksi, ettei jäisi kiinni ja saisi rangaistusta. Tämä johtaa helposti siihen, että lapsi alkaa salailemaan tekemisiään tai valehtelemaan. Tämän vuoksi on tärkeää saada lapsi miettimään, kuinka tilanteessa olisi voinut toimia toisin ja kuinka jo sattuneen vahingon voisi korjata.

Mitä ajatuksia positiivinen kasvatus sinussa herättää?

Lähteet:

Positiveparentingconnection.net

bebésymás.com

positiivinen.fi


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.