Vauva 17 000 tonnilla: Näin eriarvoisuus näkyy yhteiskunnassamme

Vauva 17 000 tonnilla: Näin eriarvoisuus näkyy yhteiskunnassamme
Kuva: by José

Lapsen saaminen ei ole läheskään aina itsestäänselvyys, varsinkaan yksin eläville tai naispareille. Julkisilla palveluntarjoajilla on velvollisuus aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta, sekä tarjota kaikille samat oikeudet.

Helsinkiläinen Anna Munsterhjelm, 36 kertoo Me Naisille, kuinka epäarvoisessa asemassa hedelmöityshoitoja tarvitsevat yhteiskunnassamme ovat. Hän on aina haaveillut tulevansa äidiksi. Muutama vuosi sitten hänellä ei ollut parisuhdetta, mutta aika lapselle oli kuitenkin otollinen. Niinpä hän päätti ryhtyä itselliseksi äidiksi.

– Minulle lapsihaave ei kytkeytynyt ajatukseen ydinperheestä enkä ajatellut, että ensin pitäisi olla mies, kultainen noutaja ja farmarivolvo voidakseni tulla äidiksi. Tuntui myös väärältä hakea parisuhdetta vain mahdollistaakseni lapsen saamisen. Se olisi ollut väärin kaikkia osapuolia kohtaan, Anna kertoo Me Naisille.

Hakeudu ajoissa lapsettomuushoitoihin

Anna neuvoo äidiksi haluavia naisia tai naispareja hakeutumaan julkisen puolen hoitoihin ajoissa, sillä jonot ovat pitkiä ja lisäksi sukusolujen lahjoittajista on pulaa.

Annan Alvar-pojan alulle saanti hedelmöityshoidoilla maksoi täsmälleen 17 092,87 euroa. Hinta koostui Annan mukaan lääkkeistä, verikokeista, kahdesta inseminaatiosta ja kahdesta ivf-hoidosta, noin 30 lääkärikäynnistä ja 20 ultrasta sekä aukiolotutkimuksesta.

Hedelmöityshoidot tehtiin Mehiläisen lapsettomuusklinikalla. Tuolloin julkinen terveydenhuolto ei vielä tarjonnut hedelmöityshoitoja yksin vanhemmaksi haluaville, vaan se mahdollistettiin vasta keväällä 2019. Heteroparille hedelmöityshoidossa käytetyt lääkkeet olisivat maksaneet vain Kelan lääkekaton määrän, alle 600€. Itselliseksi äidiksi haluavalle Annalle nuo lääkkeet maksoivat yli 1500€. Rahoitus hoitoihin täytyy hankkia itse, koska pankit eivät myönnä “vauvalainaa” samaan tapaan kuten remonttilainaa. Anna itse sai hoidot maksettua lähipiirin ja säästöjensä turvin.

Julkisen puolen hedelmöityshoidot lahjasukusoluilla olivat jäissä monta vuotta, kun kiisteltiin, voidaanko hoitoa antaa naispareille ja itsellisille naisille. Kiistan takia missään yliopistosairaalassa ei ole annettu hedelmöityshoitoja lahjasukusoluilla viimeisten vuosien aikana edes heteropareille, uutisoi Yle.

 -Lahjasoluhoitoja tehtiin julkisilla klinikoilla aikaisemmin heteropareille. Kun sitä haastettiin, julkiset klinikat päättivät, että lahjasoluhoitoja ei tehdä kenellekään. Sen kautta julkiset klinikat koettivat pimittää aikaisempaa syrjivää käytäntöä. Kun kukaan ei saa lahjasoluhoitoa, se ei ole syrjivää. Käytäntö oli voimassa muutaman vuoden ennen kuin viime syksynä astuttiin tilanteeseen, jossa lahjasoluhoitoja jälleen tarjotaan, tällä kertaa ilman rajoitusta perhemuotoon, selittää Sateenkaariperheet -yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Jämsä

Naisparien ja itsellisten äitien lahjasoluilla hankituista lapsista ei löydy tilastoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Anna Heino kertoo, että naispareille tai itsellisille äideille tehdyistä hedelmöityshoidoista ei ole Suomessa valtakunnallisia tilastoja. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna käytännössä kaikki luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hoidot tehtiin yksityisellä puolella, koska julkisella puolella hoidot oli keskeytetty.

Eriarvoisuus tuntuu järjettömältä ja sen korjaaminen on yhteiskunnalta arvovalinta, Anna sanoo. Annalla on ollut ihana lähipiiri, joka on auttanut ja tukenut koko prosessin ajan.

Lue myös:

Uusperheeseen syntyi uusi vauva – “Tilanne oli ihan kaoottinen”

Pelon siivittämä odotus päättynyt – vihdoin olet täällä, sinä pieni, rakas tyttöni!

Mitä oikeasti tarvitaan, kun vauva tulee taloon?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.