Suurinta herkkua vai kauhea ällötys? Nämä tekijät vaikuttavat makumieltymyksiin

Suurinta herkkua vai kauhea ällötys? Nämä tekijät vaikuttavat makumieltymyksiin
Kuva: Lindsay Moe

Teksti: Anna-Leena

Oletko joskus miettinyt, miksi sinun suurin herkkusi maistuu jonkun toisen suussa pahalle? Tai oletko kenties ihmetellyt, kuinka joku voi syödä ruokia, jotka sinun mielestäsi maistuvat saippualle? Makumieltymyksiin vaikuttavat tutkijoiden mukaan muun muassa perimä, kulttuuri ja tottumukset. Voisiko lapsesta totuttaa kaikkiruokaisen tarjoamalla hänelle sinnikkäästi ruokia, joista hän ei tunnu pitävän? Tämä artikkeli vastaa näihin kysymyksiin.

Miksi korianteri maistuu saippualta? 

Korianteri on yksi tunnetuimmista mielipiteitä jakavista ruoka-aineksista. Vaikka korianteri maistuu suurimman osan mielestä hyvältä, tieteen kuvalehden mukaan jopa 17 prosenttia eurooppalaisista kuvailee yrtin makua saippuamaiseksi. Kuinka sama yrtti voi maistua yhden suussa raikkaalle ja toisen suussa saippualle? Syy erikoiseen ilmiöön löytyy tutkimusten mukaan perimästä ja tottumuksista.

Tieteen kuvalehden mukaan syynä yrtin saippuaiselle maulle voi olla muunnos kromosomin 11 geenissä OR6A2, joka ohjaa ihmisen kykyä aistia aldehydiyhdisteitä, joiden haju voi muistuttaa saippuaa. Korianterin makuun vaikuttavista geeneistä voit lukea lisää esimerkiksi täältä.

Makuaistiin vaikuttaa myös tottumus

OR6A2-geenin muunnos ei kuitenkaan yksistään selitä eurooppalaisten korianterikammoa. Tutkimusten mukaan geenimuunnos koskee noin  5–15 prosenttia ihmisistä, mutta korianteria kammoaa jopa 17% eurooppalaisista. Sen, miksi korianteria kammoavat erityisesti eurooppalaiset, epäillään johtuvan perimän lisäksi myös tottumuksesta. Tieteen kuvalahden mukaan niissä paikoissa, missä korianteri on yleinen yrtti, vain 3–7 prosenttia pitää sen makua epämiellyttävänä.

Makuaistiin vaikuttaa myös tottumus, mistä syystä kiinteitä ruokia syömään opettelevalle lapselle suositellaan tarjoamaan samoja ruokia sinnikkäästi useita kertoja, vaikka ne eivät heti alkuun saisikaan suurta suosiota. BBC-sivuston mukaan on olemassa teorioita siitä, että lasten tulisi maistaa samaa ruokaa 12 kertaa, että he alkaisivat pitää siitä. Lapsen kielessä on myös sivuston mukaan enemmän makunystyröitä kuin aikuisella, mistä johtuen lapset maistavat vahvat maut aikuisia voimakkaampina. Tästä syystä moni alkaa pitää voimakkaan makuisista ruoista, kuten juustoista tai oliiveista, vasta myöhemmällä iällä. Se, että lapsesi ei tykkää parsakaalista nyt, ei siis tarkoita sitä, etteikö sitä kannattaisi tarjota jonkun ajan päästä uudelleen.

close-up photography of food
Kuva: Tai’s Captures. Makuaistimukseen vaikuttaa myös tottumus.

Muita mielipiteitä jakavia ruokia

Korianterin lisäksi yleisesti tunnettuja, mielipiteitä jakavia ruokia ovat esimerkiksi:

  • Sienet
  • Oliivit
  • Lanttu
  • Selleri
  • Mustekala
  • Sinihomejuusto
  • Kaali
  • Banaani

Makumieltymyksiin vaikuttavat BBC:n artikkelin mukaan niin perimä, tottumukset kuin kulttuurikin. Näiden lisäksi makuaistin herkkyyteen voivat vaikuttaa sukupuoli, ikä, paino, ruokavalio, terveys, mahdollinen lääkitys, tupakointi, ja hormoonit. Muun muassa Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on tarkastelu makuaistiin vaikuttavia tekijöitä.

Onko sinulla ruokia, joita et voinut lapsena sietää, mutta jotka ovat nyt aikuisiällä suurinta herkkuasi?

Lähteet:

Tutkimus: Nicholas Eriksson, et al. (2012)“A genetic variant near olfactory receptor genes influences cilantro preference”

Tutkimus:

Sari Puputti,Heikki Aisala,Ulla Hoppu,Mari Sandell (2019) “Factors explaining individual differences in taste sensitivity and taste modality recognition among Finnish adults


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.