Kuinka helppoa onkaan hehkuttaa sitä, kuinka oma lapsi on maailman rakkain, paras, tärkein, suloisin ja ihanin. Mutta mitäs jos oma lapsi ärsyttää? Vanhemmuuteen liittyvistä negatiivisista tunteista on vaikea puhua, koska leimautumisen pelko on suuri. Olenko huono vanhempi, kun oma lapsi ärsyttää? Tunteeko kukaan muu näin?
Oma lapsi on parasta maailmassa. Se ei kuitenkaan poista sitä, että joku lapsen piirre saattaa ärsyttää vanhempaa. Varsinkin temperamenttierot vanhemman ja lapsen välillä saattavat aiheuttaa ristiriitoja. Jos vanhempi on menevä ja nopea ja lapsi hidas nautiskelija, saattavat erot lapsen ja vanhemman välillä aiheuttaa turhautumista. Ei auta, että vanhempi tiedostaa lapsen olevan oma persoonansa omine luonteenpiirteineen: joskus vaan ärsyttää.
Aivan kuten muillakin ihmisillä, myös omalla lapsella saattaa olla luonteenpiirteitä, jotka ärsyttävät. Tämä ei tarkoita sitä, että lapsi olisi vähemmän rakas tai jollain tapaa vääränlainen, vaan ainoastaan sitä, että lapsi ja vanhempi ovat joissain asioissa erilaisia.
Jotkut asiat saattavat tuntua vanhemmasta vaikeilta ymmärtää ja hyväksyä. Jos vanhempi itse nauttii rauhallisista ja hiljaisista hetkistä, mutta lapsi vaatii jatkuvasti aktiivista ja äänekästä toimintaa, saattaa lapsen touhukkuus saada sykkeen nousemaan. Toisaalta taas sosiaalisen ja äänekkään vanhemman voi olla hankala hyväksyä, että oma lapsi vetäytyy ja viihtyy mieluummin omissa oloissaan.

Tieto siitä, että lapsi tulisi hyväksyä juuri sellaisena kun hän on, ei auta, vaan päinvastoin on omiansa lisäämään vanhemman omaa pahaa oloa. Millainen vanhempi oikein olen, kun oma lapsi ärsyttää?
Joskus taas voi myös käydä niin päin, että lapsi muistuttaa liikaa vanhempaansa: ja sekös se vasta ärsyttääkin! Kun huomaat jatkuvasti väitteleväsi lapsesi kanssa, (joka on aivan yhtä kovapäinen kun sinä itse), tajuat kuinka raskasta se on. Kun huomaa, mitkä asiat toisessa ärsyttävät, tajuaa myös, missä asioissa itsellään on parantamisen varaa.
Kuinka toimia, kun oma lapsi ärsyttää
- Muista, että vaikka oma lapsi on maailman rakkain, hän on samaan aikaan aivan oma ihmisensä. Lähes kaikissa ihmisissä on piirteitä, jotka ärsyttävät välillä! Miksi omat lapset olisivat poikkeus?
- Stop huono omatunto! Se, että oma lapsi ärsyttää, ei tarkoita, että olet huono vanhempi. Vanhemman tulisi kuitenkin osata peittää oma ärsytys lapselta, ettei tämä koe olevansa vääränlainen.
- Mieti mikä piirre lapsessa ärsyttää ja miksi? Yleensä ärsytystä ei aiheuta koko lapsi, vaan joku hänen piirteistä tai tavoista. Ärsyttääkö lapsen äänekkyys? Nopeus? Hitaus? Negatiivisuus? Omaa tunnetta on helpompi käsitellä ja ymmärtää, kun ärsytys ei ole pelkkä rinnassa tuntuva möykky, vaan joku konkreettinen asia. Joskus asian käsittely myös helpottaa näkemään, että mikä oikeasti ärsyttää ei ole itse lapsi, vaan hänen käytöksensä: ”Tykkään rauhallisuudesta ja siksi lapseni jatkuva äänekäs riehuminen ärsyttää minua.”
- Joskus esimerkiksi väsymys ja se, että lapsi herättää yöllä saa aikaan yleistä ärsyyntymistä, joka saattaa purkautua tunteena siitä, että koko lapsi on aivan ärsyttävä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä ottaa asia esille esimerkiksi neuvolassa, jossa voidaan miettiä kuinka tilannetta voisi helpottaa.