Totta vai tarua? 6 väittämää imetyksestä

Totta vai tarua? 6 väittämää imetyksestä
Kuva: Timothy Meinberg

Teksti:Anna-Leena

Imetykseen liittyy paljon uskomuksia, jotka leviävät suusta suuhun. Koska suositukset muuttuvat ja uuttaa tietoa imetyksestä saadaan jatkuvasti, mukaan mahtuu myös paljon väärää tietoa. Tarvitseeko imetetty vauva vettä? Muuttuuko maito oikeasti vesilitkuksi? Kuuluuko imetyksen sattua? Näihin kysymyksiin saat vastauksen tästä artikkelista.

Imetetty vauva tarvitsee helteellä vettä

Tarua. Äidinmaidon koostumus muuttuu vauvan tarpeiden mukaan. Imetys-sivustolla muistutetaan, että rintamaidon koostumus muuttuu kuumalla ilmalla hieman vesipitoisammaksi, mistä syystä vauvalle ei tarvitse juottaa erikseen vettä.  

Myös vauvan sairastaessa maito muuttuu, kun äidinmaitoon alkaa kehittyä vauvaa varten vasta-aineita. Tästä syystä imetettyjen vauvojen flunssat ja vatsataudit menevät yleensä melko nopeasti.

Imetyksestä ei ole hyötyä vauvavuoden jälkeen

Tarua. Imetys-sivustolla muistutetaan, että äidinmaidon sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä, vaikka imetys jatkuisi vauvavuoden jälkeen. Sivuston mukaan taaperoikäinen lapsi saa 5-6 desilitrasta rintamaitoa muun muassa päivittäisen tarpeensa verran C- ja A-vitamiinia ja jopa puolet päivittäisestä proteiinintarpeestaan. Lapsi saa rintamaidon kautta myös myös reilusti nestettä ja jopa kolmanneksen päivittäisestä energiantarpeestaan. Maito ei siis muutu yhtäkkiä “vesilitkuksi” vauvan kasvaessa.

Imetyksestä on hyötyä myös imettävälle vanhemmalle

Totta. Imetyksestä ei ole ainoastaan hyötyä vauvalle, vaan myös imettävälle vanhemmalle, kertoo rinnalla-sivusto. Imetyksen johdosta vapautuva oksitosiinihormoni alentaa vanhemman verenpainetta ja pulssia, sekä vähentää synnytyksen jälkeistä verenvuotoa kohdun seinämässä. 

Kuva: Timothy Meinberg

Varsinkin yli 6 kuukautta jatkunut imetys vähentää myös vanhemman syöpäriskiä. Pitkään imettäneillä vanhemmilla on pienentynyt riski sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään ennen vaihdevuosia. Myös osteoporoosin riski vaihdevuosien jälkeen pienenee.

Imetys kuluttaa energiaa noin 600 kcal/vrk. Imetys tukee osaltansa vanhemman painonhallintaa raskauden jälkeen. 

Imetys voi kuivattaa naisen limakalvoja 

Totta. IImetys kuivattaa naisen limakalvoja. Terveyskirjasto-sivustolla muistutetaan, että limakalvojen kuivuus voi ilmetä esimerkiksi emättimen ja ulkosynnytinten kutinana, kirvelynä, arkuutena ja ärsytyksenä. Kuivat limakalvot voivat tehdä yhdynnästä kivuliasta, joten liukastusvoiteen käytöstä on hyötyä.

Itsehoitoapteekin sivustolla neuvotaan, että limakalvoille voi saada kosteutta paikallishoitovalmisteilla, kuten voiteilla, geeleillä ja puikoilla. Apteekista löytyvät hormonittomat valmisteet sopivat myös imettäville naisille. 

Imetys sattuu

Tarua. Terveyskylä-sivustolla muistutetaan, että imetyksen ei kuulu sattua. On tavallista, että ensimmäisten päivien aikana rinnanpäitä aristaa ja iho saattaa rikkoutua. Joskus myös ensimmäiset imaisut tuntuvat kipeiltä. Näitä lukuunottamatta imetyksen ei kuuluisi sattua. Sivuston mukaan syy kivuliaaseen imetykseen voi olla vauvan suppea imuote. Myös sammas voi aiheuttaa kipua, kutinaa ja kirvelyä.

Puolison rooli imetyksessä ei ole tärkeä

Tarua. Puolison tuki imetyksen aikana on erityisen tärkeää. Imetys voi tuntua raskaalta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jos vauva herää yöllä syömään tiheään tai rauhoittuu ainoastaan rinnalle, voi puolisolle tulla helposti ulkopuolinen olo. Ei imettävä-vanhempi voi kuitenkin omalla asenteellaan ja teoillaan vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Puoliso voi tuoda imettävälle vanhemmalle juomista, tai valmistaa välipaloja, joita on helppoa syödä vaikka vauvan viihtyessä rinnalla. Puoliso voi myös osallistua vauvan muuhun hoitoon, kuten vaipanvaihtoon, pukemiseen, kylvetykseen tasapuolisesti.

Millaisia väittämiä imetykseen liittyen sinä olet kuullut?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.