Miten toimia, jos sota ahdistaa?

Miten toimia, jos sota ahdistaa?
Kuva: Jordy Meow

Teksti: Nanna

Viime aikojen tapahtumat ovat aiheuttaneet monessa perheessä kyselyä, mitä nyt tapahtuu. Vielä hetki sitten elimme rauhallisessa maailmassa, eikä varmasti kovin monen mieleen juolahtanut, että turvallisuudentunteemme saattaisi muutamassa päivässä vaarantua toisessa maassa tapahtuvien asioiden vuoksi.

Uutisotsikot kirkuvat hätkähdyttävistä tapahtumista. Sosiaalisessa mediassa pohditaan asiaa, perustetaan keskusteluryhmiä ja profiilikuvia päivitetään uusin kehyksin. Uutislähetyksissä kerrotaan kriisistä, hyökkäyksestä, ohjuksista. Uutiskuvissa vilahtelee kodeistaan pakenevia ihmisiä, perheitä, lapsia.

Monessa perheessä mietitään, miten suhtautua lasten kysymyksiin ja mahdollisen pelon ja ahdistuksen tunteisiin. Ihan pienet lapset eivät välttämättä tiedä asiasta, mutta moni isompi lapsi on jo kuullut asiasta koulussa, kavereilta, seurannut uutislähetyksiä, nähnyt videoita mediassa tai kuullut vanhempien kuiskuttelevan salaa aiheesta. Vanhemman tehtävänä on olla lapsen tukena ja luoda lohtua ja toivoa.

Aamulehden haastatteleman Mannerheimin Lastensuojeluliiton päällikön Tatjana Pajamäen mukaan lapsen kanssa pitää keskustella asioista rehellisesti, pelkoa lietsomatta. On kuitenkin hyvä huomioida, että osa lapsista ei reagoi tapahtumiin juuri lainkaan, mikä sekin on ymmärrettävää. Ihan pienet lapset eivät välttämättä ole tapahtumista kuulleet, eikä vanhemman ole tällöin tarpeen ottaa asiaa esille. Aikuisen tulisi keskustella asioista lapsen kanssa rauhallisesti ja puhua tarvittaessa ensin asiasta toisen aikuisen kanssa. Näin vältetään omien ahdistavien tunteiden siirtyminen lapseen.

Järkyttävät uutiset aiheuttavat  eri ihmisissä erilaisia tunteita ja reaktioita. Suomen Punaisen Ristin sivustolla kerrotaan, että tyypillisesti järkyttynyt ihminen voi kokea tapahtumat outoina, vaikeasti ymmärrettävinä tai epätodellisina. Tapahtumat pyörivät mielessä ja uni voi olla katkonaista ja unen saanti vaikeutua. Ihminen saattaa alkaa pelätä, että tapahtumat leviäisivät Suomeen. Mieliala voi vaihdella: ihminen voi olla itkuinen, pelokas tai ahdistunut tai kokea vihan ja ärtymyksen tunteita. Osa saattaa tuntea välinpitämättömyyttä. Myös keho saattaa reagoida päänsäryllä, hikoilulla tai esimerkiksi lihasjännityksellä. Oireet ovat ymmärrettäviä ja yleensä lyhytkestoisia.  

SPR:n sivustolla kehotetaan puhumaan olosta ja oireista läheisten kanssa ja jakamaan kokemuksia. Puhumalla ihminen työstää ikäviä tapahtumia. Arjen rutiinien, kuten koulussa käynnin tai työnteon jatkaminen helpottaa olotilaa. Myös liikunta, esimerkiksi rauhallinen kävelylenkki, laukaisee usein kehon jännitystä. Jos puhuminen on hankalaa, piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen tai esimerkiksi soittaminen auttaa usein ahdistaviin tunteisiin. Alkoholia ja rauhoittavia aineita kannattaa se sijaan välttää.

SPR:n sivuston mukaan myös lapset reagoivat tapahtumiin ja uutisiin, mutta usein eri tavalla kuin aikuiset. Lapsi käsittelee asioita usein leikkien kautta tai esimerkiksi piirtää tunteistaan. Lasta voi tukea suojelemalla rajuimmalta uutisoinnilta. Myös lapsilla arkirutiinien säilyttäminen on tärkeää. Lapsen kanssa on hyvä puhua tilanteesta lapsen ikätason mukaisesti ja rohkaista lasta puhumaan omin sanoin. Lasta tuetaan kertomalla, että tapahtumat ovat kaukana Suomesta ja Suomessa tilanne on rauhallinen.

Kriisityön asiantuntija Outi Ruishalme antaa Mieli Ry:n sivustolla vinkkejä, miten helpottaa oloa. Hän kehottaa elämään tässä hetkessä, olemaan läsnä ja tekemään asioita, jotka tuottavat iloa. Uutisia ei ole tarpeen seurata jatkuvasti: yksi tai kaksi kertaa päivässä riittää. Ruishalme kehottaa rauhoittelemaan lapsia ja kertomaan, että olemme turvassa ja mikäli jotain pahaa tapahtuisi, siitäkin selvittäisiin. Aikuinen voi esimerkiksi kysyä, mikä lasta pelottaa tai onko paha olla, ja keskustella lapsen kanssa näistä tuntemuksista. Päivästä voi pienen hetken käyttää keskusteluun lapsen kanssa, käydä läpi tosiasiat ja mitä tilanteen ratkaisemiseksi tehdään sekä miettiä, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. On tärkeää jatkaa normaalia elämää ja ajatella, että sodat ovat asioita, joihin tavallisella ihmisellä on varsin vähän vaikutusmahdollisuuksia.

Keskusteluapua on saatavilla:

Kriisipuhelin: puh. 09 2525 0111 (suomeksi), puh. 09 2525 0112 (ruotsiksi), avoinna 24/7

Lasten ja nuorten puhelin: suomeksi: puh. 116 111, ma-pe klo 14-20, la-su 17-20, ruotsiksi: puh. 0800 96 116 ma-ke klo 14-17, to klo 17-20

Lasten ja nuorten chat: päivittäin klo 17-20

Sekasin-chat: nuorille suunnattu chat, ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24

Kriisivastaanotot

Lisätietoa aiheesta:

Ekström, R. 2022. Miten toimia, jos lapsi ahdistuu sodasta? Aamulehti, 25.2.2022, A18.

Suomen Punainen Risti

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.