Teksti: Mami Mixtuura
Vanhempien ero muuttaa lapsen elämää monella tavalla. Aina ero ei ole sopuisa ja vanhempien välit voivat olla sen jälkeen huonot. Kaikesta huolimatta monenlaiset asiat on mietittävä ja toivottavasti niissä otetaan lapsen etu huomioon. Yksi suuri päätös liittyy asumiskuvioihin -kenen luona lapset asuvat pääsääntöisesti vai asuvatko he molemmilla vanhemmilla yhtä paljon? Miten vuoroviikkoasuminen voi vaikuttaa lapsiin?
Monen lapsen elämää koskettaa vanhempien ero. Jokainen erotilanne on varmasti tarkkaan harkittu. Joka tapauksessa sen jälkeen elämä muuttuu monelta osalta erilaiseksi. Jokaisella pariskunnalla on eroon omat syynsä ja siihen voi johtaa monenlaiset tekijät. Aina ei ole sen isompaa draamaa tai kolmansia osapuolia -välillä pariskunnat voivat kokea vain kasvaneensa erilleen.
Ero lapsiperheessä
Erotilanne lapsiperheessä on usein monimutkainen kuvio, jossa on mietittävänä ja päätettävänä monenlaisia asioita. Jossain perheissä asiat saadaan helposti sovittua ilman riitoja ja kaikkia osapuolia kuunnelleen. Mutta aina näin ei ole. Esimerkiksi päätös siitä kenestä tulee lähivanhempi ei aina ole helppo ja kaikkia osapuolia tyydyttävä. Myös asumiseen liittyvät asiat voivat olla hankalasti ratkaistavia asioita.
Lapsen mielipiteen kuunteleminen
Vanhempien on hyvä tehdä päätökset lasten edun mukaisesti. Ylen kirjoituksessa todetaan, että on tärkeää kuunnella myös lapsen mielipidettä (ikätaso huomioon ottaen) asumiseen liittyvissä järjestelyissä ja vaihtovälien pituudesta. Vanhemmat sopivat keskenään miten toimitaan, mutta parasta on, jos ratkaisu on kaikille osapuolille mieluinen.
Eri perheille sopii erilaiset asumiskuviot
Kodin Kuvalehdessä psykologi Leea Mattila toteaa, että lapsen asumiskuvioita mietittäessä kannattaa muistaa, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Sama tapa ei ole paras ratkaisu kaikille: jokin tapa sopii parhaiten jollekin perheelle ja joku toinen tapa toiselle. Mattila toteaa, että vuoroviikkoasumiseen päätyneitä vanhempia on turha syyllistää ja hän näkee myös hyviä asioita tässä asumisjärjestelyssä. Jos vanhempien välit pysyvät hyvinä ja asiallisina, voi vuoroviikkosysteemi olla toimiva ja hyvä ratkaisu.
Lapset tottuvat yleensä uusiin tilanteisiin nopeasti
Ylen kirjoituksessa todetaan, että yleisesti ottaen lasten suhtautuminen uusiin asioihin on avoimempaa kuin aikuisten. Tästä syystä heidän on mahdollista tottua myös uusiin asumiskuvioihin melko nopeasti. Vuoroasumisen toimivuudessa lapsen kannalta vanhempien suhtautuminen toisiinsa on avainasemassa.

Vuoroviikkoasuminen
Joissakin perheissä päädytään vuoroviikkoasumiseen, jolloin lapsi on viikon kerrallaan kummankin vanhemman luona. Vaihtopäivä ja kellonaika sovitaan kussakin tilanteessa erikseen. Jotkut tykkäävät siitä, että lapsi tulee vanhemmalle kouluviikon jälkeen perjantaina, jolloin lapsiviikko alkaa mukavasti vapaa-ajalla yhdessä lapsen kanssa. Vaihtovälit voivat olla myös lyhyempiä tai pidempiä, ihan kuinka osapuolet parhaaksi näkevät ja keskenään sopivat.
Mitä on hyvä huomioida tässä asumisjärjestelyssä?
1. On tärkeää, että molemmat kodit ovat riittävän lähellä toisiaan. Muussa tapauksessa lasten päiväkotiin tai kouluun viemiset voi muuttua todella hankaliksi.
2. Vanhemman kannattaa miettiä, että onko hänen mahdollista tehdä enemmän töitä lapsivapaalla viikolla. Tämä ei suinkaan onnistu kaikilla aloilla ja kaikissa työpaikoissa, mutta aina kannattaa asiaa pohtia ja kysyä asiaa esimieheltä. Täten tekemällä on mahdollista saada enemmän vapaa-aikaa silloin, kun lapsi on paikalla.
Mitä hyvää voi seurata?
1. Vuoroviikkoasumisessa muodostuu usein läheinen suhde vanhempaan, koska yhteistä arkea on paljon (enemmän kuin viikonloppumallissa) ja monesti vanhempi tietoisesti panostaa yhteiseen aikaan lapsen kanssa, todetaan Ylen tekstissä.
2. Leea Mattila toteaa Kodin Kuvalehdessä, että joissakin perheissä vuoroviikkoasumisen johdosta lapsi saa elämäänsä myös toisen läsnäolevan vanhemman. Välttämättä aikaisemmin toinen vanhempi ei ole ottanut lapseen liittyen vastuuta, mutta tilanteen muuttuessa se muuttuu, jonka vuoksi lapsen ja vanhemman suhteesta voi tulla läheisempi.
3. Vanhempi voi oppia arvostamaan lapsen kanssa vietettyä aikaa ihan uudella tasolla, koska se ei ole enää itsestään selvää ja päivittäistä.
Mitä haasteita vuoroasumisessa voi olla?
1. Kahden kodin välillä matkustaminen vaatii paljon energiaa. Usein ohjelmassa on tavaroiden pakkaamista. Osapuolten täytyy myös selvittää mitä asioita hankitaan ja säilytetään missäkin kodissa. Kuskataanko erinäisiä asioita jatkuvasti paikasta toiseen vai hankitaanko useammat kappaleet. Tällainen vie paljon aikaa kaikilta osapuolilta. Lapsella on usein päiväohjelmassa lähteminen ja saapuminen.
2. Osapuolten välinen ikävän tunne on usein läsnä sekä lapsella että vanhemmilla. Lapsi voi ikävöidä vanhempaa, jonka luona hän ei ole. Ikävän tunne voi olla sanoinkuvaamattoman suurta ja tuottaa lapselle jopa tuskaa. Jos lapsen ei ole mahdollista lievittää ikävää esimerkiksi tapaamalla toista vanhempaa kesken toisen vanhemman viikon, on olotila varmasti todella kurja. Asia on myös toisinpäin, koska usein vanhemmat kokevat isoa ikävää lasta kohtaan, kun hän on toisen vanhemman luona.
3. Ihan pienille lapsille tällainen asumistyyli voi olla liian rankkaa eikä sen vaikutuksista ole pieniin lapsiin riittävästi tutkittua tietoa.

Yksi perhe ja kaksi kotia
Jyväskylän Yliopiston julkaisussa kerrotaan tutkimuksesta, jossa haastateltiin 20 lasta/nuorta, iältään 10-18 vuotiaita. Tutkimuksessa haluttiin selvittää heidän kokemuksiaan avioeron jälkeisestä vuoroasumisesta kahdessa kodissa. Suurin osa haastatelluista pitivät vuoroasumista eron jälkeen hyvänä asumisratkaisuna. He kokivat, että heillä oli yksi perhe ja kaksi kotia. He arvostivat sitä, että oli hyvä suhde molempiin vanhempiin, mutta toivoivat, että vanhemmat tulisivat paremmin toimeen keskenään. Ilmenneet ongelmat liittyivät usein tavaroihin.
Miten erotilanteesta voi tehdä lapselle mahdollisimman helpon ja kivuttoman?
Lue myös: Lapsi voi joutua pelinappulaksi vanhempien erokiistassa