ADD ja ADHD: Miten ne eroavat ja millaisia oireita niihin voi liittyä?

ADD ja ADHD: Miten ne eroavat ja millaisia oireita niihin voi liittyä?

Teksti: Mami Mixtuura

Nykyään kuulee monella ihmisellä olevan ADHD, mutta mitä se tarkoittaa? Jotkut kertovat, että heillä on ADD. Mitä eroa näillä kahdella on? Mitkä ovat tyypillisiä oireita näille neuropsykiatrisille häiriöille? Mitä tehdä, jos epäilee lapsella olevan näihin liittyvää oireilua?

Mikä on ADHD?

Terveyskirjastossa kerrotaan ADHD:n olevan aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (=attention-deficit hyperactivity disorder). Se on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää jokapäiväistä toimintakykyä. Oireilu ja niiden voimakkuus ovat yksilöllistä. Se voidaan todeta lapsella, nuorella tai aikuisella.

Perimän ja ympäristötekijöiden vaikutus

ADHD:n syntymisessä on perimällä iso osuus, kerrotaan Terveyskirjastossa. Usein perheessä ilmenee ADHD sekä aikuiselle että lapsella. Myös ympäristötekijät ja esimerkiksi sikiöaikaiset tapahtumat (esim. äidin tupakointi, alkoholin tai huumeiden käyttö) voivat altistaa ADHD:lle.

ADHD:n mahdollisia oireita

ADHD voi oireilla monin eri tavoin riippuen esimerkiksi henkilön iästä ja ympäristötekijöistä. Keskeisimmät oireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, kerrotaan Terveyskirjastossa. Oireina voi olla myös esimerkiksi levottomuutta, lyhytjänteisyyttä, kärsimättömyyttä ja harkitsematonta toimintaa.

Mitä tyypilliset oireet tarkoittavat?

1. Tarkkaamattomuus / keskittymisvaikeudet liittyvät eri tyylisten asioiden aloittamiseen ja loppuun tekemiseen. Vaikeuksia voi olla noudattaa ohjeita, muistaa asioita, pitää tavarat tallessa ja oireilu saattaa ilmetä myös “omaan maailmaan vetäytymisenä”.

2. Impulsiivisuus tuottaa ongelmia esimerkiksi oman vuoron odottamiseen tai toisen henkilön puhumisen tai kysymyksen loppuun kuuntelemisessa.

3. Yliaktiivisuus / motorinen levottomuus ilmenee lapsen vilkkautena ja voi altistaa herkemmin tapaturmille. Lapsen voi olla esimerkiksi vaikea istua paikallaan tuolilla ilman vääntelehtimistä ja raajojen liikuttelua.

Lapsen voi olla vaikea pysyä paikoillaan ja olla liikuttamatta käsiään tai jalkojaan. Kuva: Pixabay / Rondell Melling

ADHD:n kolme esiintymismuotoa

1. Yhdistetty muoto (yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus)

2. Tarkkaamaton muoto (ei yliaktiivisuutta) = ADD

3. Yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)

Mikä on ADD?

ADD-esitteessä ja Aivoliiton sivustolla kerrotaan, että ADD on yksi ADHD:n esiintymismuoto (tarkkaamaton muoto). ADD:ssä oireet liittyvät vahvimmin tarkkaavaisuuden säätelyn ongelmiin (esim. vaikeus suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tai vaihtaa kohdetta). Yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta ei ole ollenkaan tai vain vähäisessä määrin. ADD vaikeuttaa usein omaa toimintaa ja voi olla hankaluuksia aloittaa tai tehdä asioita loppuun. ADD voi vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin ja tunteiden säätelyyn.

ADD:n oireet: keskittymisvaikeudet ilman impulsiivisuutta ja motorista levottomuutta

Mitä tehdä, jos epäilee lapsella ADHD:ta?

ADHD:n mahdollisuus tulee selvittää, jos lapsella tai nuorella on vaikeuksia käyttäytymisessä tai koulunkäynnissä. Jos vanhemmalla herää epäilys asiaa kohtaan, kannattaa asiasta puhua esimerkiksi neuvolassa tai koulussa terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa, kerrotaan ADHD-liiton sivuilla. Yleensä alkuselvittelyt ja tarvittavat tutkimukset tehdään julkisen terveydenhuollon kautta. Toisinaan tutkimuksia jatketaan erikoissairaanhoidon puolella.

Diagnoosia varten tarvitaan monenlaista selvittelyä

ADHD:n sopivan oireilun tutkimuksissa tarvitaan selvittelyä monesta asiasta (esim. oireet, toimintakyky eri tilanteissa, terveydentila ja elämäntilanne), todetaan Käypä Hoito -suosituksessa. On tärkeää poissulkea mahdolliset muut oireiden aiheuttajat.

ADHD:n ja hoitomuodot

ADHD:n toteamisen jälkeen, suunnitellaan hoitopolku yksilöllisesti. Hoitomuotoina voidaan käyttää erilaisia tukitoimia, psykososiaalisia ja lääkkeellisiä hoitoja. On tärkeää aloittaa hoito (mm. tukitoimet ja psykososiaaliset hoidot) mahdollisimman nopeasti, todetaan Terveyskirjastossa. Lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Nopeasti aloitettu hoito lisää hyvää elämänlaatua, toimintakykyä ja minimoi terveyteen liittyviä riskejä. Hoitamatta jäävä tila voi haitata esimerkiksi opiskelua, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja työllistymistä. ADD:n hoito keskittyy tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen tukemiseen. Lääkehoidossa käytetään samoja lääkkeitä kuin ADHD:ssa.

Onko ihmisillä riittävästi tietoutta ADHD:sta? Pääseekö tutkimuksiin helposti?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.