“Voihan p*****e!” -Kuinka toimia, kun lapsi kiroilee?

Teksti:Anna-Leena
“Peekele”, kuuluu leikkihuoneesta. Vanhemmalta pakenee veri kasvoista. Korvia kuumottaa. Kuulinko minä oikein? Oliko tuo minun lapseni? Koska kyllä, pienen lapsen kiroilu kuulostaa huvittavalta, kunnes kiroileva taapero on sinun taaperosi. Kirosanojen voima piilee niiden aiheuttamassa reaktiossa. Kun lapsi huomaa, että kiroilu saa sinut nolostumaan, hän tajuaa kuinka voimakas ase hänellä on käytössään. Kuinka saada kiroilu loppumaan?
Kiroileva pikkulapsi aiheuttaa huvitusta ja hämmennystä. Huvitus kuitenkin loppuu nopeasti, kun kiroilu jatkuu julkisella paikalla, päiväkodissa tai koulussa. Usein lapsen ensimmäinen kirosana yllättää vanhemmat täysin. Mistä ihmeestä hän on oppinut nuo sanat?
- Lue myös Onko lapsesi arjessa aikaa vapaaseen leikkiin?
- Lue myös “Vastuuta ilman oikeuksia” -Tällaista on olla bonusvanhempi
- Lue myös Aika kultaa muistot – Haikailua kotiäitiyden ja loputtoman “vapaa-ajan” perään
- Lue myös Nepsy-lasten vanhemmat kohtaavat liikaa vähättelyä ja asenteellisuutta
- Lue myös Vanhempi: Ethän huomaamattasi vaadi näitä asioita lapseltasi!

Kirosanojen voima piilee niiden aiheuttamassa reaktiossa. Romper-sivustolla kehityksen asiantuntija Maureen Healy muistuttaa, että lapset kiroilevat monesti siksi, että se saa heidät tuntemaan itsensä vanhemmiksi, mutta myös siksi, että he tietävät sen olevan vähän tuhmaa ja kiellettyä. Tämä ei Healyn mukaan tarkoita sitä, että lapset oikeasti ymmärtäisivät käyttämiensä sanojen merkityksen. Vanhemman vastaus kiroiluun onkin tärkeä. Jos lapsi tajuaa saavansa vanhemman hermostumaan kiroilemalla, hän tulee takuu varmasti käyttämään kirosanoja uudestaan ja uudestaan.
Jos vanhemmat kiroilevat paljon, myös lapsi oppii usein kiroilemaan jo hyvin nuorena. Vaikka kotona ei kirosanoja viljeltäisi, lapsi tulee jossain vaiheessa oppimaan kirosanojen “viehätyksen” kavereiltaan, elokuvista ja mediasta. Lapselle on tärkeää tehdä selväksi, milloin kiroileminen on sallittua ja missä. Esimerkiksi kouluun kirosanat eivät kuulu.
Mitä tehdä, kun lapsi kiroilee
Ennen aikaa kiroilevien lasten suut pestiin saippualla. Healy kertoo sivustolla saippuapesua tehokkaammat vinkkinsä vanhemmille, jotka kamppailevat kiroilevien lasten kanssa.

- Keksikää korvaava sana
Yrittäkää korvata kirosana jollain muulla sanalla. Lapsen kanssa voi keskustella siitä, mitä sanoja on sopivaa käyttää ja mitä ei. Taaperon suuhun sopii paremmin “voihan perhonen” kuin se toinen ärräpää. Yritä myös itse kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöösi. Voisitko korvata osan kirosanoista jollain muulla sanalla?
- Missä tilanteissa kiroilua esiintyy?
Kiroilu on usein tapa ilmaista vahvoja tunteita, kuten suuttumusta, turhautumista ja ärsytystä, mutta myös ihailua. Kirosana toimii lauseessa usein tunteita tehostavana sanana. Vaikka kiroilu saattaa joskus tuntua helpolta tavalta päästellä höryjä ulos, on lapsen kanssa tärkeää miettiä vaihtoehtoisia tapoja ilmaista vahvoja tunteita.
- Pysy tyynenä
Vaikka lapsen ensimmäinen kirosana voi kajahtaa ilmoille täysin yllättäen ja mielesi tekisi sanoa jotain: “Et enää KOSKAAN sano tuota sanaa” tyylistä, paras tapa lopettaa kiroilu lyhyeen, on yrittää olla näyttämättä järkytystäsi lapselle. Jos lapsi huomaa, että hermostut kiroilusta, siitä tulee lapselle kuin hauska leikki, jolla saada vanhemmat hermostumaan. Lapselle voi sanoa rauhallisesti, “Ei käytetä tuota sanaa, jooko? Se kuulostaa ikävältä.”
Oletko sinä joutunut kiusalliseen tilanteeseen lapsesi kiroilun vuoksi? Saitko sinä kiroilla lapsena vanhempiesi kuullen?