Teksti: Anna-Leena
Perheen molemmilla vanhemmilla on vakituinen, hyväpalkkainen työ. Nainen on 29,7-vuotta vanha. Tilillä on mukavasti säästöjä. Molempien valmistumisesta on jo useampi vuosi ja opintolainat on maksettu. Pari meni naimisiin ja kävi romanttisella häämatkalla. He matkustelivat ympäri maailmaa tekemässä vapaaehtoistyötä. He kokivat ja näkivät. Nyt he istuvat omakotitalonsa olohuoneessa sohvalla ja nyökkäävät toisilleen. Vihdoin on tullut oikea aika tehdä lapsi.
Mutta onko sittenkään? Onko sellaista asiaa olemassakaan, kun “oikea aika tehdä lapsi”? Kuka ja mikä määrää sen, milloin on oikea aika yrittää tulla vanhemmaksi? Koska tekemisen sijasta olisi hyvä muistaa, että puhutaan yrittämistä – lapsiahan ei nimittäin aina niin vain tehdä.
Väärä aika
Kesken opintojen ei missään nimessä kannata tehdä lapsia. Opinnot jäävät kesken ja se jää kaivertamaan ja harmittamaan loppuelämäksi. Vanhempi katkeroituu ja tulee syyttämään lapsiaan epäonnistumisestaan.
Myöskään ennen häitä ei kannata tehdä lapsia. Raskauden jälkeen vartalo ei enää koskaan näytä samalta. Parempi mennä naimisiin silloin, kun on vielä nuori, nätti ja hoikka. Ehdottomasti ei. Ensin häät ja sitten lapset.
Ennen lasten syntymää on myös matkusteltava. Nähtävä maailmaa. Leikittävä tutkimusmatkailijaa ja koluttava maapallon jokainen kolkka. Lasten kanssa matkustelu ei ole ollenkaan sama asia. Lasten kanssa käydään korkeintaan risteilyllä ja Kanarian saarilla.
Ennen lasten syntymää on myös ostettava asunto. Mielellään sen kokoinen, että siitä ei tarvitse muuttaa minnekään seuraavaan 50 vuoteen. Lapselle ei ole hyväksi muuttaa jatkuvasti paikasta toiseen. Lapsella on oltava yksi lapsuudenkoti, jonne palata aikuisena muistelemaan menneitä.
Myös raha-asioiden on oltava kunnossa ennen lasten syntymää. Tilillä olisi hyvä olla vähän säästöjä, kymppitonni vähintään. Koskaan ei tiedä, mitä lasten kanssa sattuu.
Ja ehdottomasti on oltava kumppani. Ei kai kukaan omasta halustaan tee lapsia yksin? Ehdottomasti on odotettava, kyllä se kumppani sieltä vielä löytyy. Mutta toivottavasti pian, ettei vaan olisi liian myöhäistä.
Vakituinen työpaikka. Mielellään tietysti hyväpalkkainen sellainen. Lasten kanssa rahaa palaa, joten lapsista ei kannata edes haaveilla, ennen kuin jalka on tukevasti luotettavan yrityksen oven välissä.
Myös ikä on tärkeä mittari. Alle 20-vuotias on aivan liian nuori vanhemmaksi. Eihän lapsi voi huolehtia lapsesta! Yli 35-vuotias taas on jo liian vanha. Yli 40-vuotiaan ei kannata edes haaveilla lapsesta. Lapsihan on vasta alakoulussa, kun vanhemmat ovat jo eläkkeellä. Kuvitella!
Mutta elämä ei aina mene niin kuin kuvittelee. Ei ole olemassa ikää, joka takaisi sen, että kaikki menee hyvin. Ei ole olemassa työpaikkaa, jota ei voisi yllättäen menettää. Ei ole olemassa tarpeeksi suuria säästöjä, jotka takaisivat, että kaikki tulee menemään suunnitelmien mukaan. Ei ole olemassa ikää, jota lapsettomuus ei voisi ravistella. Ei ole olemassa universaalia ”oikeaa aikaa.”
Oikea aika on silloin, kun koet pystyväsi tyydyttämään lapsen tarpeet. Oikea aika on silloin, kun pystyt tarjoamaan lapsellesi turvaa, rakkautta, lämpöä ja pysyvyyttä. Oikea aika on silloin, kun sinusta tuntuu siltä.
