Lapsi on liian kiltti! -Voiko siitä olla haittaa?

Lapsi on liian kiltti! -Voiko siitä olla haittaa?
Kuva: Pixabay / timkraaijvanger

Teksti: Mami Mixtuura

On olemassa monenlaisia lapsia. Vanhempia voi huolettaa lapsen tottelemattomuus, mutta myös liiallinen kiltteys. Mistä lapsen liiallinen kiltteys voi johtua ja voiko siitä olla jotain haittaa hänen elämäänsä? On tärkeää harjoitella lapsen kanssa oman tahdon ilmaisemista, jos aikuisesta tuntuu, että lapsi ei osaa pitää puoliaan ja liiaksi alistuu aina muiden tahtoon.

On olemassa monenlaisia lapsia: kilttejä, tottelevaisia, villejä, tottelemattomia ja ties millaisia. Osa vanhemmista taistelee sen kanssa, että lapset ovat liian villejä eivätkä tunnu tottelevan yhtään mitään. Ihan sama vaikka mitä heille sanoisi, ei asiaa kuulla, vaan se tulee saman tien toisesta korvasta ulos. Tällaisten lasten vanhemmilla on kova työ kasvatuksessa ja todennäköisesti hermot ovat ainakin välillä todella koetuksella.

Sitten on toinen ääripää: kiltit lapset! Usko tai älä, mutta heidänkään vanhemmilla ei välttämättä aina ole ruusuiset oltavat. Mieleen saattaa hiipiä jos jonkinlaisia ajatuksia ja pohdintoja lapsen rauhallisuuteen ja jopa liialliseen kiltteyteen liittyen. Kiltti lapsi kuulee kaiken ja tottelee aina. Hänelle ei tarvitse sanoa mistään asiasta kahteen kertaan. Todennäköisesti hän tietää sanomattakin mitä häneltä odotetaan ja on tehnyt jo asian ennen kuin vanhempi ehtii suutansa avata. Voiko lapsi olla liian kiltti? Onko se ylipäätään mahdollista?

Lapsen liiallinen kiltteys

Helsingin Sanomien artikkelissa lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa huolestuneen lukijan kysymykseen, joka liittyy 6-vuotiaan lapsen liialliseen kiltteyteen. Kysymyksen esittäneen vanhemman lapsi ei ole juurikaan vaatinut itselleen mitään asioita ja on aina ollut hyvin sopeutuva erilaisiin tilanteisiin. Kieltävän vastauksen saatuaan, lapsi tyytyy asiaan helposti ja pyyntönsä lapsi tekee kohteliaasti. Vanhempaa mietityttää se, että kasvaako hänen lapsesta liian kiltti, joka elää liikaa muiden toiveiden mukaan.

Rantala kommentoi lukijan kysymystä tärkeäksi ja painottaa sitä, että lapsen on helppo totella aikuista, kun hänellä on turvallinen ja arvostettu olo. Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, miten lapsi on kokenut elämässään hänen tarpeisiin vastaamisen. Aiempien kokemusten perusteella lapsella ei välttämättä ole mitään tarvetta käyttäytyä uhmakkaasti vaan hän voi olla kiltti ja joustava.

Uskaltaako liian kiltti lapsi kertoa omia toiveitaan? Kuva: Pixabay / Aamir Mohd Khan

Vanhempien liika kiltteys voi heijastua lasten käytökseen

Ylen Uutisten tekstissä todetaan, että vanhempien kiltteys heijastuu helposti myös omien lasten käytökseen. Esimerkiksi lapsuudessa koetut häpeän kokemukset voivat olla syitä liialliseen kiltteyteen ja haluun miellyttää jatkuvasti muita ihmisiä. Jotta vanhempi ei siirrä omia kokemuksiaan ja tällaista käytösmallia jälkikasvuun, pitäisi oman elämän kipeät asiat käsitellä. Kirjoituksessa todetaan, että liian kiltti ihminen ei pysty näyttämään tunteitaan. On tärkeää opettaa lapsille, että kaikenlaisten tunteiden kokeminen ja näyttäminen on sallittua. On tärkeää myös tukea siinä, että lapsen itsetunnosta tulee hyvä.

Oman tahdon ilmaisemista on mahdollista harjoitella

Rantalan mukaan lapsi saattaa ulospäin vaikuttaa tottelevaiselta myös silloin, kun hän on saanut rankaisupainotteisen kasvatuksen. Lapsi kuitenkin saattaa sisäisesti kokea tarvetta häivyttää itseään ja vielä aikuisenakin hänen voi olla vaikea tavoitella omia toiveitaan. Aikuisen on tärkeää havainnoida oman lapsen kohdalla sitä, että onko aiheuttaako liiallinen kiltteys ja joustavuus lapselle kärsimystä. Oman tahdon ilmaisemista on hyvä ja mahdollista harjoitella.

Oman tahdon ilmaisemista on tärkeää harjoitella. Kuva: Pixabay / PublicDomainPictures

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kirjoituksessa annetaan vinkkejä, miten lapselle voi opettaa oman tahdon ilmaisemista. Yleensä lapset alkavat harjoittelemaan tätä taitoa taaperoiässä. Kirjoituksessa vinkataan, että lapselle kannattaa antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide sopivan pienissä päätöksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi kumman vaatteen kahdesta vaihtoehdosta hän haluaa pukea päälleen. On tärkeää, että vaihtoehtoja ei ole liikaa, jotta valitsemisesta ei tule hankalaa. On myös tärkeää, että aikuinen osoittaa olevansa kiinnostunut lapsen ajatuksista, vaikka hänen tahtonsa mukaan ei joka kerta tehtäisikään. Tämä auttaa lapsen omien mielipiteiden ilmaisemisessa ja omien päätöksien tekemisessä.

Voiko lapsi olla liian kiltti? Miten tukea sitä, että lapsi uskaltaa kertoa omia mielipiteitä eikä aina alistu liian helposti muiden tahtoon?

Lue myös: Näin kasvatat lapsellesi hyvän itsetunnon


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.