Voinko olla hyvä vanhempi, vaikka en tietäisi kaikesta kaikkea?

Voinko olla hyvä vanhempi, vaikka en tietäisi kaikesta kaikkea?
Kuva:Toa Heftiba

Teksti: Anna-Leena

Nykyvanhemmuus on intensiivistä ja vanhemmilta vaaditaan tietoa kaikesta. Täytyy tietää terveellisestä ruoasta, täytyy tietää vaatteiden alkuperästä ja eettisyydestä, täytyy tietää ruutuajasta. Täytyy osata tunnistaa merkit, jotka saattavat kieliä erinäköisistä kehityshäiriöistä, sairauksista ja allergioista. Täytyy osata, tietää, ottaa selvää ja olla hyvä kaikessa. Oliko vanhemmuus aiemmin tällaista? Epäilen suuresti.

Täyttääkseen tänä päivänä vallitsevat “hyvän vanhemman kriteerit”, vanhempien täytyisi tehdä vähintäänkin maisteritason tutkinto vanhemmuudesta. Tutkinto sisältäisi kaiken kasvatuksesta ja pedagokiikasta ja sivuaisi lääketiedettä ja terveystietoa. Muutama kurssi psykologiaa, tunnetaitoja ja ravitsemustiedettä. Onko oikein vaatia, että vanhemmat tietävät kaiken?

Liikaa tietoa

Tietoa on nykyään muutamalla klikkauksella saatavilla ennätysmäärät. Se, että kaikilla on pääsy tietoon kaikesta, on johtanut siihen, että vanhempien myös usein oletetaan tietävän kaikki kaikesta. Ei kuitenkaan riitä, että lukee asiat kerran läpi. Tieto nimittäin päivittyy sellaista vauhtia, että ahkerinkin opiskelija putoaa nopeasti kärryiltä. Vanhemmuudesta on tullut suorittamista.

woman biting pencil while sitting on chair in front of computer during daytime
Kuva:JESHOOTS.COM. Tietoa on saatavilla ennätysmäärä.

Vaikka vanhempi ei käyttäisi kaikkea vapaa-aikaansa tietoa etsien, sitä tulvii sisään ovista ja ikkunoista. Tietoa suosituksista ja rajoituksista tulvii ystäviltä, naapureilta, somesta, isovanhemmilta, neuvolasta ja televisiosta. Varsinkin uutta ja epävarmaa vanhempaa neuvojen määrä voi ahdistaa. Tietotulvaan hukkuessa on välillä vaikeaa tietää mitä ja ketä pitäisi uskoa, varsinkin kun kaikki tuntuvat olevan eri mieltä.

Vanhemmuuden paineet

Paineita vanhemmille luo myös se, että negatiivisista asioista vaietaan liian usein. Kotia siistitään somekuvia varten ja väsymyksen merkit muokataan pois kuvista. Negatiivisista tunteista hiljeneminen kuitenkin johtaa siihen, että niiden kanssa painiskeleva vanhempi erehtyy luulemaan olevansa yksin. Erehtyy luulemaan olevansa huonompi kuin muut, kun ei jaksa tai pysty kaikkeen. Kaivataan vähemmän neuvoja ja enemmän vertaistukea ja ymmärrystä.

a woman holds her hands over her face
Kuva:Anthony Tran

Some on myös tehnyt tuntemattomien neuvomisesta helpompaa. Kynnys kertoa oma mielipide toisen elämästä on matala. Tämä on johtanut siihen, että neuvoja jaetaan myös silloin, kun niitä ei pyydetä. Harva pysäyttäisi kadulla tuntemattoman ihmisen kysyäkseen miksi hän ruokkii lastansa pullosta tai miksi lapsella on vääränlaiset kengät. Ruudun takaa on turvallista kysyä ja kyseenalaistaa, koska toisen reaktion ja vastauksen voi halutessaan ignoorata täysin.

Näillä vinkeillä helpotat omaa ja muiden paineita:

  • Neuvo ja auta vain, jos joku pyytää apua.
  • Harkitse tarkkaan kannattaako neuvoa ja kuinka neuvoa.
  • Muista, että jokainen lapsi ja jokainen vanhempi on yksilö. Oma tapasi ei välttämättä toimi muilla. 
  • Älä ota muiden neuvoja liian vakavasti. Kiitä ja jatka elämääsi. 
  • Älä vertaile.

Koetko sinä, että nykyvanhemmilta vaaditaan liikaa tietoa?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.