Toisinaan vanhemmat sortuvat ajattelemaan tai tekemään tekoja, jotka aiheuttavat jälkikäteen ajateltuna häpeää. Jotkut hetket jäävät lähtemättömästi mieleen ja ajoittain tupsahtavat mielen päälle. Millaisista asioista vanhemmat kokevat häpeää?
Ihmisenä oleminen ei aina ole helppoa. Hyvien päivien seassa on myös niitä huonoja päiviä. Sellaisia vuorokausia, joissa vanhempikaan ei välttämättä toimi joka asiassa oppikirjojen mukaan. Vanhemmatkin ovat ihmisiä ja hekin sortuvat toisinaan ajattelemaan, sanomaan tai tekemään asioita, jotka aiheuttavat jälkikäteen suunnatonta häpeää.
Lohdullista on se, että virheistä on mahdollista oppia. Onneksi useimmiten tehdyt teot on mahdollista sopia ja keskustella eletyt hankalat hetket paikalla olleiden kanssa. Ja seuraavalla kerralla on uusi mahdollisuus toimia paremmin. Epätäydellinen vanhempi on lapselle paras -on myös Jari Sinkkonen todennut. Kun vanhempi mokaa ja pyytää lapselta anteeksi, oppii lapsi samalla näkemään, että epäonnistuminen on inhimillistä. On tärkeää käsitellä asia yhdessä jälkeenpäin ja pyytää anteeksi.
Väsynyt ja uupunut vanhempi
Monessa tapauksessa, kun vanhempi toimii jollain tavalla väärin, on taustalla väsymystä ja ehkä uupumustakin. Pienikin lepohetki auttaisi todennäköisesti useimmissa tapauksissa, jotta vanhemmalla olisi voimia ja viisautta toimia paremmin. Jos vanhempi kokee olevansa uupunut tai tilanteet menevät tai uhkaavat mennä väkivaltaisiksi, on tärkeää uskaltaa hakea nopeasti apua tilanteeseen.
Vanhempien kokemuksia
Yle kertoi tavallisten vanhempien kokemuksia häpeällisistä vanhemmuuden hetkistä. Yli 120 vanhempaa on vastannut verkkokyselyyn ja kertonut omista vanhemmuuden kokemuksistaan. Moni vanhempi katuu ajatuksiaan, sanojaan tai tekojaan vielä vuosienkin päästä. Nämä hetket piirtyvät muistiin usein todella tarkasti.
”Ne muutamat hetket, kun itsellä on hermokontrolli pettänyt ihan täysin ja normaalin keskustelun tai rähjäämisen sijaan onkin satuttanut lasta esimerkiksi tukistamalla tai ottamalla liian kovaa kiinni. Selitä siinä sitten lapselle, että ketään ei saa satuttaa, tai että pitää mennä kertomaan aikuiselle, jos joku kiusaa tai satuttaa, kun samanaikaisesti kalvaa hirveä syyllisyys niistä omista mokista. Eikä näitä uskalla ottaa puheeksi missään neuvoloissa tai pyytää apua itselleen, kun pelottaa, onko seurauksena kiireellinen huostaanotto vai vain pahoinpitelytuomio.” (Äiti 35, lapsia 2)
Lapselle huutaminen
Moni vanhempi on joskus huutanut vauvalle tai isommalle lapselle. Monet ihan tavalliset arjen tilanteet voivat saada vanhemman huutamaan ja hermostumaan. Tai esimerkiksi koliikkivauvaa hoitaessa voi herkästi vanhemman hermot ja voimat joutua koetukselle.
Erityislapsen tuomat haasteet
Myös lasten erityisyys tuo vanhempien arkeen paljon haasteita. Osa erityislasten vanhemmista kertoo kokevansa lastaan kohtaan negatiivisia tunteita, mutta pitävät ne salaisuutena ja visusti omana tietonaan. He häpeävät muun muassa sitä, että toisinaan toivovat että lasta ei olisi ollenkaan tai olisivat ajatuksissaan valmiit antamaan hänet pois.
Mitä ajatuksia teksti herättää sinussa? Oletko sinä joskus katunut käytöstäsi?
Lähde: Yle
