Suurperheemme kasvaa minä hetkenä tahansa! 

Suurperheemme kasvaa minä hetkenä tahansa! 
Ricardo Moura

Meidän perheessämme eletään tällä hetkellä jännittäviä aikoja, kun odotellemme meidän uutta tulokastamme saapuvaksi minä hetkenä hyvänsä. Perheemme kasvaa siis yhdellä pienellä ihmisellä ja perheessämme on kohta seitsemän jäsentä, kunnon suurperhe konsanaan! 

Näin loppuraskauden viimeisillä hetkillä, taisin viimeksi tänään manata, että mihinkä soppaan olenkaan itseni laittanut. Oma jalka ei enää liiku niin ketterästi, kun kaksivuotiaan taaperon, väsymys on jotain kaoottista ja omat kiukkukohtaukset alkavat jo olla samaa luokkaa lasten kiukkukohtauksien kanssa. Olo on kuin valaalla tai sotanorsulla konsanaan. 

Mutta pian hän on täällä ja häntä odotetaan jo malttamattomana koko perheen voimin. Jokaisen lapsen käsi käy mahalla monia kertoja päivässä pienen potkuja ihastellen, kovasti luetaan vauvakirjoja ja kyselleen milloin pikkusisko syntyy. 

Mutta näin viimeisellä kolmanneksella itselleni on tullut pieni ahdistus ja epävarmuus siitä, että mitäs jos en pärjääkään viiden lapsen kanssa? Mitä jos kaikki onkin liikaa? Mitäs jos kerta kaikkiaan sylini ei riitä jokaiselle syliä tarvitsevalle? Paljon kysymyksiä mihin en osaa itse vastata tällä hetkellä kovinkaan hyvin. Olen aina ollut aika varma omasta äitiydestäni. Kyllä minä pärjään, olkoon tilanne mikä tahansa, mutta nyt voin rehellisesti sanoa, etten ole kokenut ikinä näin suurta epävarmuutta omaa äitiyttäni kohtaan.  

Olen kovasti pohtinut viime ajat, mistä tämä epävarmuus tällä hetkellä kumpuaa ja uskon, että suurin syy epävarmuuteen on ehdottomasti hyvin erilainen ja toisaalta myös todella vaikea raskaus kamalan pahoinvoinnin saattelemana koko raskauden läpi. Kuka ei nyt pientä (suurta) väsymystä ja siitä johtuvaa epävarmuutta itseään kohtaan kokisi kirjaimellisesti raskaan raskauden jälkeen.   

Vaikka luotto itseeni on tällä hetkellä hieman kateissa ja pelkään suuresti epäonnistuvani elämäni tärkeimmässä työssäni niin onneksi jokaisella ihmisellä on lupa epäonnistua ja nousta takaisin pystyyn. Onneksi minulla on hyvä tukijoukko ottamassa minut kiinni, jos kaadun. 

Mitkä asiat auttavat itseäni selviämään paremmin viiden lapsen äitinä: 

  • Avun pyytäminen matalalla kynnyksellä 
  • Omien odotuksien laskeminen arjesta. 
  • “mene sieltä mistä aita on matalin” on sanontana varmasti aika tarpeellinen lähi kuukausien aikana. 
  • Valmisruuat ja ruuan tekeminen pakkaseen ennakkoon 
  • Lupa epäonnistua 
  • Hetkessä eläminen. Kyllä sitä kerkeää huomennakin siivota. 
  • Huumori! Auttaa vietävästi tilanteeseen kuin tilanteeseen. 

Näillä mennään, olen valmis! 


Ruuhkavuodet suosittelee

Katri

Olen neljän vilkkaan hulivilin kotiäiti Mikkelistä. Elämme hektistä pikkulapsiarkea. Meillä riidellään, mökötetään, sovitaan, halataan sekä pussataan ja huumori kukkii perheessämme varsinkin puolisoni toimesta. Olen luonnonlapsi mutta rakkaus punaista huulipunaa kohtaan ei häviä. Haaveilen omasta ajasta, paremmista yöunista ja mielenterveyteni järkkyy liiasta sekasorrosta. Olen ikuinen vauvakuumeilija. Vihaan ruuanlaittoa mutta rakastan leipoa! Iloiseksi minut saa jonkun toisen valmistama ruoka, hyvät löydöt kirpparilta sekä juoksulenkki raikkaassa ulkoilmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.