Leikki nähdään mukavana ajanvietteenä, jonka avulla lapsi voi oppia uutta. Leikkipäivä-sivustolla muistutetaan, että vaikka leikillä onkin hyödyllisiä sivuvaikutuksia, tällä ei pitäisi oikeastaan edes olla merkitystä. Tärkeintä leikissä on se, että tuottaa mielihyvää leikkijälle.
Vapaan leikin väheneminen lapsuudessa on vähentynyt. Amerikkalainen lastenlääkäriyhdistyksen sivuston artikkelissa otetaan kantaa huolestuttavaan ilmiöön. Sivuston mukaan suunniteltu ja aikataulutettu ohjelma täyttää lasten arjen ja aikaa uppoutua leikkiin on aina vain vähemmän. Vanhemmat haluavat kehittää ja stimuloida lapsiaan ja leikkimistä ei välttämättä nähdä yhtä tärkeänä, kuin ohjattuja harrastuksia ja aktiviteetteja. Koulun jälkeen juostaan kotiin tekemään läksyjä, jonka jälkeen onkin jo aika lähteä harrastuksiin. Aikaa lelujen levittämiselle ja vapaaseen leikkiin uppoutumiselle ei tunnu löytyvän.
Moni vanhempi on tottunut leikittämään lasta ohjaamalla lapsen toimintaa. Vaikka myös tällainen leikki on lapselle opettavaista ja hyödyllistä, lapsen pitäisi myös saada itse ohjata leikkiä. Seuraavan kerran kun istut lapsen viereen leikkimään, anna lapsen ohjailla ja kertoa mitä seuraavaksi tapahtuu. Tulet hämmästymään siitä, kuinka uskomattomia juonenkäänteitä ja rikkaita tapahtumia lapsi keksii, kun hänen mielikuvituksensa pääsee valloilleen.
Leikin hyödyt
Leikki on lapselle luontainen tapa oppia, mutta myös toimia. Leikki on lapselle turvallinen tapa harjoitella, sillä leikissä ei voi epäonnistua. Vaikka leikkiä voi hyödyntää erilaisten asioiden oppimiseen ja harjoitteluun, tärkeintä on itse leikki ja siihen heittäytyminen.
Leikki on lapselle sopiva tapa oppia ymmärtämään toisia ja asettua toisten asemaan. Leikkiessään lapsi kokeilee erilaisia rooleja ja harjoittelee niihin liittyviä tunteita. Lapsi voi olla yhtenä hetkenä vauvanukkeja hellästi hoivaava vanhempi ja seuraavana rosvojen perässä pinkova supersankari. Vaikeita tunteita on helpompi käsitellä leikin avulla. Sairastuminen, sota, mustasukkaisuus, pikkusisaren syntymä. Moni asia voi huolestuttaa lasta. Roolihahmon takaa voi olla helpompi sanoa, että pikkusisar on aivan mälsä, kun vie kaiken huomion.
Leikkiessään muiden kanssa, lapsi oppii kuuntelemaan, neuvottelemaan ja odottamaan vuoroaan. Hän oppii ottamaan muiden mielipiteet huomioon ja sietämään pettymyksiä: aina ei voi voittaa ja leikki ei aina mene niin kuin itse tahtoisi. Leikkiessä myös lapsen mielikuvitus saa harjoitusta. Lapsen leikissä harjasta tulee hetkessä keppihevonen ja sohvatyynyistä hieno linna.
Milloin lapsi on liian vanha leikkimään?
Ei milloinkaan. Leikkimisestä olisi itseasiassa hyötyä myös aikuisillekin! Moni aikuinen välttelee leikkimistä, koska heittäytyminen on hankalaa. Pyykit odottaa koneessa, jonkun pitäisi keittää ne perunat ja etupihalla olisi haravoitavaa. On vaikeaa unohtaa kaikki muu ja keskittyä leikkiin. Leikin hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tunnetaan ja leikkiminen kannattaa ajatella päivittaisenä läsnäolo-harjoituksena. Parasta leikissä on se, että ei ole oikeaa ja väärää tapaa leikkiä. Heittäytykää siis yhdessä leikkiin ja unohtakaa hetkeksi kaikki muu.
