Tutkimus: Näin kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon

Tutkimus: Näin kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon
Kuva: Mark Zamora

Teksti:Anna-Leena

Jyväskylän yliopiston toteuttamassa pitkittäistutkimuksessa seurattiin kodin lukuympäristön vaikutusta lapsen lukutaitoon. Valtaosa lapsista Suomessa oppii lukemaan 6-7-vuotiaana, mutta pohja lapsen lukutaidolle kehittyy jo vuosia ennen koulun aloittamista, vahvistaa tuore suomalainen tutkimus. Tutkimus alleviivaa yhdessä lukemisen tärkeyttä jo hyvin varhaisessa iässä. 

Tutkimuksessa seurattiin samoja lapsia 2-vuotiaasta 15-vuotiaiksi. Tutkimuksen aikana mitattiin lasten sanavaraston laajuutta, kirjainten ja äänteiden oppimista sekä lukutaitoa. Lisäksi lasten vanhemmat kertoivat kyselylomakkeella kodin lukuympäristöstä sekä lastensa lukuinnokkuudesta.

Sanavarasto ennustaa lukutaitoa

Vuorovaikutus on ensisijaisen tärkeää kiellisen kehityksen kannalta. Jyväskylän yliopiston julkaisemassa tiedotteessa professori Minna Torppa muistuttaakin yhdessä lukemisen tärkeydestä. Kun vanhempi lukee lapselleen, lapsi kuulee sanastoltaan ja rakenteeltaan monipuolisempaa kieltä, kuin tavallisessa arjen vuorovaikutustilanteessa. Arkipuuhien keskellä lapsen voi olla myös vaikeampaa keskeyttää vanhempaa ja kysellä uusista sanoista. Rauhallinen lukuhetki voikin olla mainio tapa keskittyä yhdessä miettimään uusia sanoja ja niiden merkitystä.

Minkä ikäisenä lukeminen kannattaa aloittaa?

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan jo 2-vuotiaiden lasten kanssa lukeminen ennusti, että lapsen sanavarasto kehittyy nopeammin. Sanavarasto taas on yhteydessä lukutaidon kehitykseen. “Lasten sanavarasto kehittyy tutkitusti nopeammin, jos vanhemmat lukevat usein kirjoja heidän kanssaan”, huomauttaa Torppa tiedotteessa.

toddler wearing white tank top near white wall
Kuva:Brina Blum. Myös pienet vauvat hyötyvät ääneen lukemisesta.

Ääneen lukeminen kannattaa kuitenkin aloittaa jo vauvaiässä, sillä jo pienet vauvat hyötyvät lukuhetkistä. Lasten puheen ja kielen oppimista tutkiva kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylinen kertoo Ylen sivustolla, että yhteisen lukuhetken aikana aikuisen ja vauvan tarkkaavaisuus kohdistuu samaan kohteeseen. Ylisen mukaan tutkimukset osoittavat, että tällainen jaettu tarkkaavaisuus on yhteydessä sanavaraston kehitykseen.

Kodin lukuympäristön vaikutukset

Tutkimuksessa kerrotaan, että kodin lukuympäristö vaikuttaa lasten lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla.

1. Motivoi lasta lukemaan

Kirjojen lukeminen yhdessä lasten kanssa ei ainoastaan tue lapsen kielellistä kehitystä, mutta motivoi myös lukemaan yksin. Nämä molemmat tukevat lukutaidon kehitystä.

Kuva: Annie Spratt. Yhdessä lukeminen motivoi myös omaehtoiseen lukemiseen.

2. Tukee luetun ymmärtämistä

Lukutaito ei tarkoita ainoastaan sitä, että osaa yhdistää kirjaimet tavuiksi ja sanoiksi. Myös luetun ymmärtäminen on välttämätön taito. Se, että lapsi tutustuu kirjoihin ja kirjaimiin jo ennen kouluikää tukee lukutaidon kehitystä. Tämä puolestaan on edellytys luetun ymmärtämisen kehitykselle.

3. Ennakoi lapsen lukuintoa

Torppa huomauttaa, että yhteinen lukeminen ja lapsen oma lukuinnostus 2.–3. luokilla ennustivat parempaa menestymistä PISAn lukutaitotehtävissä 9. luokalla. Yhteisten lukuhetkien ei tarvitse loppua siihen, kun lapsi oppii lukemaan itse. Yhteisistä lukuhetkistä on valtavasti hyötyä, vaikka lapsi osaisikin jo lukea itse.

person reading book sitting on red and white striped bedspread
Kuva:Annie Spratt. Lapsi hyötyy yhteisistä lukuhetkistä vaikka osaisikin jo lukea itse.

Tiedotteessa Torppa kannustaa panostamaan yhdessä lukemiseen erityisesti silloin, jos lapsella on kohonnut lukivaikeusriski. Torppa on perehtynyt tutkijanurallaan lukutaidon kehitykseen ja oppimisvaikeuksien, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten vaikeuksien tutkimukseen.

Luetaanko teillä yhdessä?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.