Jo pieni lapsi saattaa kärsiä stressistä: näin lasten stressi oireilee

Jo pieni lapsi saattaa kärsiä stressistä: näin lasten stressi oireilee
Kuva:Vitolda Klein

Teksti: Anna-Leena

Lapsiperheiden elämä on usein yhtä kiirettä, hoppua ja kieli vyön alla paikasta toiseen juoksemista. Stressin vaikutuksista terveyteen puhutaan paljon. Vanhempia neuvotaan hidastamaan ja ottamaan vähemmän paineita vanhemmuudesta. Kiireisen ja stressaavan elämän negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan aikuisiin. Jo taaperoikäisellä voi ilmetä stressioireita. 

Aamupalapöydässä on hoppu. Kohta on lähdettävä päiväkotiin ja puuro on kauhottava suuhun nopeasti. Vaatteet on saatava nopeasti päälle. Äkkiä autoon, ettei jumituta ruuhkaan ja myöhästytä töistä ja koulusta. Päiväkotipäivän jälkeen on käytävä pikaisesti kaupassa. Supermarketin hyllyjen välissä puikkelehditaan nopeasti ja kärryyn kerätään vain tarpeellisimmat ostokset. Aikaa haahuilulle ei ole. Kaupan jälkeen kaahataan kotiin ja valmistetaan pikaisesti jotain syötävää, että keretään harrastuksiin. Harrastuksista juostaan kotiin, että keretään tekemään läksyt ennen iltaruokaa. Päivällispöydässä hoputetaan, sillä on jo aika mennä suihkuun, että päästään ihmisten aikaan nukkumaan.

Kuva:Towfiqu barbhuiya. Monen lapsiperheen arki on kiireistä ja stressaavaa.

Elämä on aikataulutettua paikasta toiseen juoksemista ja kiire on arjessa jatkuvasti läsnä. Aikaa löhöilylle ja vapaalle oleskelulle on entistä vähemmän. On töitä, kerhoja, kotiläksyjä, harrastuksia ja ohjattua ohjelmaa. Vanhemmalle puristava tunne rinnassa on tuttu. Pitäisi keretä, jaksaa, mennä ja olla kymmenessä paikassa yhtä aikaa. Harva tulee ajatelleeksi sitä, kuinka arjen stressi voi vaikuttaa lapseen.

Fyysiset oireet kertovat lapsen stressistä

Lapsen stressi voi ilmetä fyysisinä oireina. Muun muassa pienten lasten selittämättömät vatsa- ja pääkipuilut saattavat johtua liian kovasta stressistä, kertoo Seura-lehti. Vanhemmilla lapsilla oireet voivat lehden mukaan olla fyysisten oireiden lisäksi niin sanottuja psykosomaattisia oireita, kuten väsymystä, huimausta ja pahoinvointia.

Lapsella ei ole aikuisten tapaan työkaluja stressin tunnistamiseen ja vähentämiseen. Tästä syystä stressi saattaa aiheuttaa lapselle kokonaisvaltaista pahaa oloa, kiukkua ja epämukavuutta. Stressi voi tuntua raskaana kivenä vatsan pohjalla. Pistelevänä kipuna vatsassa. Jomottavana ja kiristävänä kipuna päässä. Jatkuvana ärsytyksenä.

woman hugging boy on her lap
Kuva:Jordan Whitt. Stressi voi aiheuttaa lapselle fyysisiä oireita.

Harva lapsi pystyy itse vaikuttamaan siihen, kuinka hektistä ja kiireistä oma arki on. Perheen aikataulut ja menot riippuvat vanhempien töistä, harrastuksista ja siitä, kuinka paljon aktiviteetteja vanhemmat haluavat lapsilleen haalia. Pieni lapsi ei vielä kykene yhdistämään ahdistavaa oloa jatkuvaan kiireeseen. Tästä syystä on vanhempien tehtävä tiedostaa, kuinka stressaava arki voi vaikuttaa lapseen ja tarkkailla merkkejä lapsen stressistä.

Jos lapsi oireilee, voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään omaa arkea. Onko harrastuksia mahdollista vähentää? Onko lapsella ja perheellä tarpeeksi aikaa vain olla, vai onko arki kellon vilkuilua ja paikasta toiseen juoksemista? Voisiko kaupassa käydä kerran viikossa päivittäisten pikavisiittien sijasta? Voisiko kouluun lähteä 5 minuuttia aiemmin, että matkalla olisi aikaa pysähtyä ihailemaan perhosia ja kastematoja? Onko lapsella aikaa vapaaseen leikkiin?

Lapsen stressin tietoinen vähentäminen voi vaikuttaa positiivisesti lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. On hyvä miettiä voisiko yhdessä rentoutuminen ja rauhoittuminen pitkän päivän jälkeen olla sittenkin tärkeämpää kuin jokapäiväiset, ohjatut aktiviteetit.

Mitä mieltä sinä olet? Onko lasten elämä sinusta nykyään stressaavampaa kuin aiemmin?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.