Vanhempi: älä puutu lapsesi kotiläksyihin!

Vanhempi: älä puutu lapsesi kotiläksyihin!
Kuva: Jessica Lewis

Teksti:Anna-Leena

“Joko läksyt on tehty? Voinko auttaa läksyjen kanssa?” Moni vanhempi haluaa lapsensa pärjäävän koulussa. Koska vanhemmat eivät voi liiemmin vaikuttaa siihen, mitä lapset tekevät koulussa, he haluavat usein vaikuttaa siihen, mitä lapsi tekee kotona. Moni vanhempi kuitenkin tekee tietämättään karhunpalveluksen auttamalla lasta liikaa läksyissä. 

Moni osallistuu lapsen kotiläksyihin, koska kokee olevansa avuksi. Vaikka ajatus taustalla on hyvä, läksyjen ratkomisesta lapsen puolesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. “Lapsi ei hyödy siitä, että äiti ratkoo tehtävät, vaan kannustuksesta ja itsenäisestä työnteosta”, huomauttaa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Ylen uutisessa. 

Kun lapsi saa vapaat kädet hoitaa työnsä itse, hän kokee, että häneen luotetaan. Lerkkanen huomauttaa Ylen uutisessa, että näillä tunteilla on iso merkitys myöhemmälle motivaatiolle koulutehtävien kanssa. Oikeiden vastausten kertomista tärkempää onkin se, että lasta kannustetaan itsenäiseen työhön.

boy in gray crew neck t-shirt reading book
Kuva: Jessica Lewis. Lapsi ei hyödy siitä, että vanhempi ratkoo tehtävät lapsen puolesta.

Kun vanhempi tarkastaa lapsensa tehtävät, lapsi ei opi virheistään samalla tavalla, kun jos virheet tarkastetaan koulussa. Moni muistaa sen kuumottavan häpeän tunteen, kun kirjoitti vahingossa väärän vastauksen taululle koko luokan edessä. Monesti vanhemmemmat haluavatkin säästää lapsensa samalta, kammottavalta kokemukselta. Nämä tilanteet kuitenkin jäävät usein niin vahvasti mieleen, että oikean vastauksen tulee muistamaan aina.

Kuinka paljon lasta kannattaa auttaa?

Se, kuinka paljon apua lapsi tarvitsee läksyjensä kanssa riippuu lapsen iästä ja henkilökohtaisista tarpeista. Ensimmäisinä kouluvuosina tärkeintä on, että läksyjenteosta muodostuu rutiini, kuten hampaiden pesusta tai pedin petaamisesta. Vanhemman tärkein apua tässä vaiheessa on tukea lasta tämän rutiinin luomisessa, kerrotaan Ylen artikkelissa. Kun läksyjenteosta on muodostunut rutiini, nyrkkisäännön tulisi olla se, että apua annetaan ainoastaan silloin, kun lapsi sitä pyytää.

boy writing
Kuva:Annie Spratt

Vaikka ajatus vanhemman avuntarjouksen takana on hyvä, lapselle pyytämätön apu saattaa viestiä siitä, että aikuinen ei usko hänen selviytyvän tehtävästä itse. Kuvittele, että olet itse tekemässä jotain sinulle haastavaa asiaa, kun yhtäkkiä joku paljon kokeneempi henkilö tulee viereesi seisomaan ja kysyy saisiko auttaa. Hyvin todennäköisesti ensimmäinen ajatuksesi olisi, että teet jotain väärin. Myös lapsi voi tuntea samoin, jos aikuinen tarjoaa apua, vaikka lapsi ei ole sitä pyytänyt.

Kotiläksyt ovat yksi lapsen ensimmäisistä vastuista. Vanhemman tehtävä on helpottaa lapsen työtä luomalla kotiläksyjen teosta rutiinin, ei tekemällä läksyjä lapsen puolesta. Kun lapsi suoriutuu läksyistä aivan itse, hän saa onnistumisen kokemuksia ja hänen itseluottamuksensa vahvistuu.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Autettiinko sinua pienenä kotiläksyjen teossa?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.