Missä on vika, kun lapsi pompottaa koko perhettä?

Teksti:Anna-Leena

“Tuota en syö!”, huutaa lapsi ja vanhempi ryntää lämmittämään jotain muuta. “Haluan lastenohjelmat!” määrää lapsi, ja vanhempi vaihtaa kanavaa. “Äiti istuu tuonne!” vaatii lapsi, ja äiti vaihtaa paikkaa. Hetkinen! Kuinka on mahdollista, että lapsi pompottaa vanhempiaan? Kodin Kuvalehden artikkelissa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen arvioi syyksi sen, että vanhemmat kestävät huonosti lasten pettymystä ja kiukkua.

Lapsi päättää mitä syödään, mitä telkkarista katsotaan, joskus jopa sen, mitä vanhemmat saavat -tai eivät saa tehdä. Vanhempi on varpaillaan ja tekee kaikkensa toteuttaakseen lapsensa jokaisen toiveen. Vanhempien elämä pyörii lähinnä lapsen mielitekojen ympärillä. Kuulostaako tutulta?

• Lue myös Vanhemmat itkun partaalla – kuinka hallita itsensä kun tekisi mieli itkeä ja huutaa?
• Lue myös Lapset mielisairaan vanhemman omaishoitajana: 25 prosenttia maamme lapsista elää perheissä joissa vanhemmat oireilevat psyykkisesti
• Lue myös A-klinikan Kaarlo Simojoki huolissaan pikkulapsiperheistä: “On vaarallista alkaa hoitaa ketutustaan alkoholilla”
• Lue myös Kannattaako monilapsisissa uusperheissä edes muuttaa yhteen?
• Lue myös Itseluottamus vanhempana – Kuinka sitä voi vahvistaa?

Moni syyttää lasta hankalasta käytöksestä, mutta tosiasiassa manipuloivan käytöksen takaa löytyy usein kasvatus. Se, että lapsi ottaa johtajuuden perheessä johtuu siitä, että vanhemmista ei ole johtajiksi, muistuttaa Sinkkonen Kodin Kuvalehdessä. Sinkkonen huomauttaa, että lasta ei häiriötoiminnasta voi syyttää.

Lapsi tarvitsee vanhemman, joka asettaa rajoja. Jos lapsi huomaa saavansa tahtonsa läpi, hän käyttää lähes poikkeuksetta tilaisuuden hyväkseen pompottaakseen vanhempiaan. Nämä arjessa toistuvat asiat voivat johtaa siihen, että tahtipuikkoja heiluttaa pian joku muu, kuin vanhempi.

• Lapsi saa tahtonsa läpi itkemällä ja kiukuttelemalla
• Vanhempi tuntee syyllisyyttä jostain ja yrittää jatkuvasti hyvitellä tätä lapselle
• Aikuinen lähtee mukaan, kun lapsi sanelee mitä aikuisten tulee tehdä
• Aikuinen yrittää jatkuvasti miellyttää lasta
• Aikuinen ei kestä lapsen kiukkua tai pettymystä
• Aikuinen yrittää ratkaista kaikki tilanteet ja ongelmat lapsen puolesta
• Kasvatuksesta puuttuu johdonmukaisuus

Kolme neuvoa kasvattajalle

Kodin kuvalehden artikkelissa Sinkkonen antaa kolme yksinkertaista neuvoa kasvattajille.

1. Aina ei tarvitse antaa vaihtoehtoja

Sinkkonen huomauttaa, että konditionaalipuhe on tyypillistä vanhemmille: “laitetaanko”, “pistetäänkö”, “mennäänkö”. Kaikesta ei lapsen kanssa kuitenkaan tarvitse neuvotella. On asioita, jotka vanhempi päättää ja piste.

2. Vastuuta myös lapsille

Myös lapset tarvitsevat vastuutehtäviä. Sinkkonen huomauttaa, että ihan tavallisetkin askareet tuntuvat nykyään olevan monelle lapselle liikaa. Lapsi voi osallistua ikätasoisesti kotitöihin aivan pienestä lähtien. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan se, että kaikki osallistuvat.

3. Anna lapselle kokeilla ja harjoitella itse

Kiireisessä arjessa hommat sujuvat usein nopeammin, kun vanhempi tekee kaiken lapsen puolesta. Lapsi jää kuitenkin tässä tapauksesa vaille tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

Psychology Today-verkkomedian artikkeli kehottaa lapsen syyttämisen sijasta vanhempia miettimään omia toimintamallejaan ja tunteitaan. Vanhemmalla ei ole mitään syytä hyväksyä lapsen epäkunnioittavaa käytöstä itseään kohtaan. Lapsi tarvitsee rajoja ja on vanhemman tehtävä tarjota niitä lapselle. Rajojen asettamista ei pidä sekoittaa mielivaltaiseen määräilyyn ja komentamiseen, vaan se tulisi nähdä johdonmukaisena lapsen hyvinvoinnista huolehtimisena.

Asuuko teillä määräilevä lapsikuningas?