Oppimisvaikeudet ovat yleisiä -Tiedätkö mikä on dyslexia?

Oppimisvaikeudet ovat yleisiä -Tiedätkö mikä on dyslexia?
Kuva: Unsplash / Anita Jankovic

Oppimisvaikeudet ovat niin yleisiä, että jopa 20 %:lla suomalaisista on jokin oppimista hankaloittava ongelma. Ongelmat jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, että missä osa-alueessa on haasteita. Varhainen tunnistaminen ja oikeanlainen apu on olennaisen tärkeää.

Jopa viidesosalla suomalaisista on jokin oppimisvaikeus. Ongelmat voivat liittyä lukemiseen, kirjoittamiseen tai matemaattisiin laskuihin. Oppimisvaikeuksiin voi lisäksi liittyä muita piirteitä, mutta esimerkiksi aistivammat tai käytöshäiriöt eivät yksinään ole ongelmien perimmäinen syy.

Oppimisvaikeudet ovat monesti perinnöllisiä, mutta niihin voivat osaltaan vaikuttaa monet eri asiat ja myös ympäristö. Eri perheenjäsenillä olevat oppimiseen liittyvät vaikeudet voivat ilmetä eri tavoin. Muita mahdollisia altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi keskosena syntyminen, asfyksia (=hapenpuute), erilaiset infektiot ja alkoholialtistus.

Erilaisia oppimisvaikeuksia

Oppimisvaikeudet jaotellaan eri alatyyppeihin sen mukaan, missä asioissa hankaluutta koetaan.

1. Dyslexia

Dyslexia eli lukemisen erityisvaikeus on oppimiseen liittyvistä vaikeuksista yleisin. Jopa 10 %:lla lapsista on jonkinasteista dyslexiaa. Muutamalla prosentilla heistä ongelmat ovat selkeämpiä ja pidempään jatkuvia.

Dyslexia on yleisin oppimisvaikeus. Kuva: Pixabay / Andre_Grunden

2. Lukihäiriö

Lukihäiriössä on ongelmia sekä lukemisen että kirjoittamisen kanssa.   

3. Dyskalkulia

Dyskalkulialla tarkoitetaan ongelmia matemaattisiin laskemistaitoihin liittyen. Toisinaan se yhdistyy lukemisvaikeuteen. Noin 3-7 %:lla ihmisistä esiintyy dyskalkuliaa.

Oppimisvaikeuksien huomaaminen ja sopiva apu tärkeitä

On tärkeää, että kaikenlaiset oppimisvaikeudet huomataan. Kun ne havaitaan, on niihin mahdollista saada apua. Ongelmat eivät pääse kehittymään liian isoiksi, jos apu aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Osa oppimisvaikeuksista paljastuu, kun lapsi aloittaa koulutaipaleen. Toisinaan ne jäävät kuitenkin vielä piiloon tässä vaiheessa. Osa saa diagnoosin vasta aikuisällä.

Syntymäkuukauden vaikutus oppimishäiriödiagnoosin saamiseen

Turun yliopiston tutkimuksesta selvisi, että loppuvuodesta syntyneet lapset saavat useammin diagnoosin oppimishäiriöistä, kuin alkuvuonna syntyneet ikätoverit. Tutkimukseen osallistui lähes 400 000 lasta. Loppuvuodesta syntyneitä lapsia ohjataan yleisesti ottaen helpommin oppimishäiriöiden selvityksiin ja tämä voi osaltaan johtaa siihen, että alkuvuonna syntyneiden lasten oireilu voi jäädä havaitsematta.

Miten voi tukea oppimisvaikeuksista kärsivää?

Oppimisvaikeuksien ilmeneminen omalla lapsella tai muulla läheisellä, saa miettimään tarkemmin sitä, että kuinka asiaan olisi hyvä suhtautua ja miten voisi olla tukena tässä asiassa. On tärkeää, että ei vahingossakaan aiheuta sanoilla, ilmeillä tai teoilla mitään, joka aiheuttaisi lisää taakkaa näiden asioiden kanssa painivalle. On siis tärkeää olla hienotunteinen asiassa.

Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tukeminen sekä kannustaminen on tärkeää. Omalta osaltaan lasta auttaa myös samalla tavalla toistuvien rutiinien käyttäminen ja mahdollisuus ennakoida totutusta poikkeavia asioita. Monesti vanhemmilta tarvitaan enemmän apua ja tukea esimerkiksi koulutehtävistä suoriutumiseen.

Vanhempien apu on monesti tärkeää, että lapsi suoriutuu koulutehtävien tekemisestä. Kuva: Pixabay / Juuucy

Onko sinulla tai lapsellasi oppimisvaikeus? Mikä on paras tapa auttaa ja tukea oppimiseen liittyvissä ongelmissa?

Lähde: Kuntoutussäätiö, Potilaan Lääkärilehti, Terveyskylä, Yle

Teksti: Mami Mixtuura

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *