Kun jokin on vaikeaa, sitä verrataan rakettitieteisiin, kuten “ei tämä mitään rakettitiedettä ole.” Vaikka en ole ikinä rakettitiedettä kokeillut, haluaisin muuttaa sanonnan muotoon “ei tämä mitään vauvan pukemista sentään ole”.
Vaikka olen päiväkodissa töissä, ja näin ollen pukenut aika monta lasta jo ennen omiani, sormi menee suuhun pukiessa lähes päivittäin. Tähän osasyynä on se, etten koe olevani erityisen hyvä päätöksentekijä, ja vauvan pukeminen on jatkuvaa päätöksentekoa. Mitä sille puetaan? Tarviiko kypärämyssyä? Missä järjestyksessä puen?
Kun kaikki päätökset on tehty, ja tarvittaessa konsultoitu vanhempaa kollegaa siitä, tarvitaanko tällä säällä merinovillahaalaria, on itse suorituksen aika. Teitä muita, joilla pukkaa hiki vauvaa pukiessa, helpottaakseni halusin tehdä simppelit ohjeet. Tässä siis vauvan pukemisen lyhyt oppimäärä, olkaa hyvä!
Valmistelevat toimet: tarkista ja tarvittaessa vaihda lapsen vaippa.
Vaihe 1: Etsi vaatteet valmiiksi esimerkiksi eteisen lattialle. Huomioi, että vauvalle on hyvä keksiä jotain tekemistä täksi ajaksi. Suositeltavia aktiviteetteja on muun muassa jonkun kaapin tai repun purkaminen. Pro tip: järjestele vaatteet pukemisjärjestykseen. Itse en ole pro vaan heitän kaksosten vaatteet samaa läjään ja sitten ensimmäistä pukiessa olan yli toiseen läjään ne ylimääräiset.
Vaihe 2: Etsi vauva, ota kiinni ja kuljeta pukemispisteelle tai kuljeta pukemispiste lapsen luokse. Keittiöön purettu alakaappien sisältö tai vessan lattialle levitelty wc-paperirulla saa odottaa auvoisampia siivoushetkiä.
Vaihe 3: Tarkista että lapsella on sisävaatteet ja että sukat on vedetty tarpeeksi ylös. Lapsen lähdettyä lätkimään villasukka suussa, toista vaiheet yksi ja kaksi.
Vaihe 4: Aloita pukeminen välikerroksesta, töppösistä ja tumpuista. Myös kauluri tai kypärämyssy kannattaa laittaa ennen haalaria. Huom! Viimeistään tässä vaiheessa asiakas saattaa käydä äänekkääksi, mutta se useimmiten kuuluu koreografiaan. Tilanteessa voi auttaa esim. lastenlaulujen kuuntelu ja/tai hoilaus sekä vauvan hytkyttely.
Toista tarvittaessa kohdat yksi ja kaksi sekä pue irti revitty sukka uudestaan.
Vaihe 5: Pue haalari seuraavasti: Laita lapsen jalka lahkeeseen. Toista toiselle jalalle. Ja vielä kerran sille ensimmäiselle jalalle, jonka lapsi veti jo pois. Toista sama käsille ja tietenkin tarvittaessa suorita myös sopiva yhdistelmä kohdista 1-4.
Vaihe 6: Viimeistele kokonaisuus asuun sopivalla tai sopimattomalla päähineellä. Tämän kohdan voi suorittaa aiemminkin, mutta tässä se on jätetty taktisesti viimeiseksi: se kun saattaa suurella todennäköisyydellä aiheuttaa asiakkaasi akuutin hermoromahduksen. Huom! Hermoromahdus voi tulla sekä puettavalle että pukijalle myös kohtien 1-5 aikana. Suosittelen tällöin musiikkia, hassuja ääniä ja tarvittaessa pientä aikalisää sylikkäin.
Vaihe 7: VALMIS! Kiitä asiakasta, huokaise syvään, pyyhi hiet ja pue itsesi. Tähän kohtaan suosittelen käytettäväksi yhdestä puoleentoista sekuntia jonka jälkeen suoritetaan välitön ulkotiloihin siirtyminen.
Tarvittaessa siirry takaisin kohtaan yksi toisen lapsen kanssa. Tällöin ulkotiloihin siirtyminen suoritetaan vasta, kun koko retkue on valmis.
Ei mitään rakettitiedettä, eihän? Pysy myös kuulolla jatkokursseja ”Mitä vauvalle päälle tällä säällä?” sekä ”Mikä on romper – lastenvaatesanaston alkeet” varten!
Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 2.12.2020.
