Miten vanhemmuus ja lasten kasvatus ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana?

Miten vanhemmuus ja lasten kasvatus ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana?
Kuva: Pixabay

Lasten kasvatus ja vanhemmuus ovat kokeneet radikaaleja muutoksia viime vuosikymmeninä! Kuritusväkivalta on nykyään onneksi kiellettyä, mutta lapset ovat joutuneet sopeutumaan mm. digitalisaatioon ja hektiseen elämänmenoon.

Lastensuojelun Keskusliiton sivuilla kerrotaan, että kuritusväkivallan aktiivinen käyttäminen oli pitkään vallalla oleva kasvatuskäsitys Suomessa. Se kiellettiin ensimmäisen kerran lastensuojelulaissa vuonna 1984.

Aivotutkimuksen myötä myöhemmin havahduttiin siihen, että on olemassa myös henkistä kuritusväkivaltaa, sanottiin Valtakunnallisilla neuvolapäivillä vuonna 2014.

Henkinen kuritusväkivalta on esim. murjottamista, haukkumista, nimittelyä, uhkailua, rakkauden eväämistä, tunnekylmyyttä ja mykkäkoulua.

Henkinen kuritusväkivalta on yhtä paha asia, kuin fyysinen kuritusväkivalta ja vaikuttaa lapsen tunne-elämään ja psyykkiseen kehitykseen vahingollisesti, kerrotaan THL:n sivuilla.

Kasvatustyylit tänä päivänä

Nykyään puhutaan lapsilähtöisestä kasvatuksesta, mikä on täysin päinvastainen kasvatustyyli, kuin Suomessa aikoinaan oli.

Lapsilähtöisen kasvatustyylin piirteitä ovat mm. kiinnostus, tuki, neuvot, keskustelu, kielteinen asennoituminen kuritusväkivaltaa kohtaan ja vanhempien keskinäiset hyvät välit, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Tunnekasvatus voidaan lukea osaksi lapsilähtöistä kasvatusta. Se tunnetaan ja on otettu käyttöön Suomessa vaihtelevasti. Paras tilanne on varhaiskasvatuksen puolella päiväkodeissa. Se olisi tärkeää saada osaksi jokaisen lapsen aktiivista kasvatusta.

Kuva: Pixabay

Nykyajan vanhemmuuden ja lasten kasvatuksen haasteet

Digitalisaatio ja teknologia asettavat omat haasteensa nykypäivän lapsille sekä heidän kasvattajilleen. Jo pienillä lapsilla on omat älypuhelimet eivätkä vanhemmat ole välttämättä perillä siitä, mitä kaikkea lapset tekevät, näkevät ja kokevat netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Esim. kiusaaminen on saanut uusia muotoja netin ja sosiaalisen median kautta. Pelkona on myös, että lapsi voi joutua niissä seksuaalisen ahdistelun ja hyväksikäytön uhriksi.

Jatkuva kiire, työelämän paineet ja pirstaleisuus asettavat myös haasteita vanhemmuuteen ja kasvatukseen. Aikuinen voi olla stressaantunut ja hänen voi olla vaikeaa rauhoittua olemaan aidosti läsnä lapsen kanssa. Eräs aikasyöppö ja häiriötekijä on puhelimen jatkuva käyttö niin lapsilla, kuin aikuisilla.

Myös haastattelemani erityisopettaja Marjut Stubbe näkee nykyajan vanhemmuuden ja lastenkasvatuksen suurimmaksi haasteeksi teknologian. Hän kertoo, että Suomessa esim. kännyköiden käyttöä ei saa juridisesti kieltää kouluissa, ellei se häiritse tuntityöskentelyä! Ranskassa sen sijaan on kännyköiden käytön kouluissa kieltävä laki otettu haltuun. Stubben mukaan saman lain aikaansaaminen Suomessa, rauhoittaisi tuntityöskentelyä.

Vanhemmuus on tänä päivänä haastavampaa, kuin ennen, koska varsinkin nuoriin vaikuttaa nykyään niin moni taho ja ennen kaikkea netti ja sosiaalinen media. Vanhemmat eivät samalla tavalla pysty enää kontrolloimaan ja kasvattamaan nuoria, koska muut tahot ovat tulleet voimakkaammin nuorten elämään, Stubbe toteaa.

“Osa nuorista voi kyllä entistä paremmin, mutta osalla nuorista on puolestaan sitten suuria haasteita. Muutaman vuoden sisällä tiedot lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ympäri maailman ovat erittäin huolestuttavia”, kertoo Stubbe.

Onneksi itse lasten kasvatus on kehittynyt viime vuosikymmeninä positiivisempaan suuntaan, vaikka nykymaailman meno onkin tuonut vanhemmuuteen ja kasvatukseen uusia haasteita. Meidän täytyy vaan löytää yhdessä keinoja vastata näihin nykyajan asettamiin haasteisiin kasvatuksessa!

Millaisen kasvatuksen sinä olet saanut? Millaisen kasvatuksen haluat antaa omille lapsillesi?

Teksti: Anne-Mari Valta


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.