Yrität parhaasi. Haluaisit, että joku kehuu ja kannustaa sinua. Toivoisit, että joku huomaisi sinut. Huomaisi, kuinka upea ja arvokas lapsi olet. Kuinka taitava, nokkela, hauska ja avulias. Sen sijaan sinulle sanottiin päivän aikana tuhannesti ei. Sinut torjuttiin, torpattiin ja mitätöitiin. Tämä kaikki on valitettavan usein arkea neuropsykiatrisista haasteista kärsivälle lapselle. Kun hän tavoitteli hyvää ja halusi tulla huomatuksi, hän saikin vastakaikuna pettymyksen ja arvottomuuden tunteen.
Nepsy-lapsen itsetunto on koetuksella päivän aikana lukemattomia kertoja. Heille sanotaan päivän aikana useammin ei, kuin normaaleille lapsille. Heidän vauhtiaan tai ääntään yritetään hiljentää ja tasoittaa jatkuvasti. Tämä kaikki tapahtuu helposti ja huomaamatta, eikä aina ole tarkoituksenmukaista. Pysähdy miettimään, miltä sinusta itsestäsi tuntuisi kuunnella ja kohdata vastaavaa oman olemisesi mitätöimistä useita kertoja päivässä? Viikosta ja vuodesta toiseen, sinun pitäisi olla jotenkin vähemmän. Se kalvaa itsetuntoa ja luo kuvan siitä, että olet vääränlainen.
Nepsy-lapset joutuvat usein negatiivisuuden kierteeseen. He huomaavat saavansa huomiota negatiivisilla tempauksilla tai kurjilla teoilla. He myös huomaavat, että joku positiivisessa mielessä tehty asia saikin negatiivisen vastaanoton, koska he olivat tahtomattaan esimerkiksi rajuja tai äänekkäitä. Tämä ruokkii lasta ajattelemaan, että hän saa tarvitsemaansa huomiota helpommin käyttäytymällä sillä negatiivisella tavalla. Nepsy-lapset ovat usein myös niitä, joita ensimmäisinä syytetään vahingon sattuessa, vaikka syyllinen olisi jossain aivan muualla. Kierre on valmis hetkessä.
Jokaisen lapsen itsetuntoa tulisi kohottaa. Nepsyoireita tai ei, ihan joka ikinen lapsi hyötyy kehuista ja jokaiselle lapselle ne ovat äärimmäisen tärkeitä. On kuitenkin aivan ehdottoman tärkeää, että nepsy-lapsen hyvät ominaisuudet huomioidaan. Hän imee kehut ja ylistykset aivan erityisen syvälle sisimpäänsä ja jaksaa niiden voimalla yrittää tsempata taas seuraavassakin hetkessä. Hyvä muistutus on kehua lasta itseään.
Sinä olet ihana, sinä olet mahtava. Sinä olet upea ja rakastan sinua juuri tuollaisena.
Liian usein sorrumme kehumaan lapsen tekoa, emmekä häntä itseään. Lapsi kuulee mielellään kehun reippaasti tehdystä toiminnostaan, mutta itsetuntoa erityisesti lujittaa kehu siitä, minkälainen hän itse on. Kiinnitä huomiota siihen, että haastavassa tilanteessa muistutat lasta siitä, kuinka rakastat häntä, mutta et pitänyt hänen teostaan. Vältä sanomasta ”aina sinä teet näin”, ”mikset koskaan” tai ”tämä meni ihan pieleen, koska sinä…”. Lisää tietoa lapsen itsetunnon kehittymisestä voi lukea vaikka Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta.
Hyvä itsetunto on kaiken perusta. Sanakirjakin sen jo määrittelee oman arvonsa tuntemiseksi ja itsensä kunnioittamiseksi. Nepsy-lapsen on todella tärkeää saada kokemusta siitä, että hänkin on kunnioituksen arvoinen huolimatta haasteistaan. On hyvä muistaa, että harva neuropsykiatrisien haasteiden kanssa kamppaileva haluaa alisuoriutua tai epäonnistua. Asia on aivan päinvastoin ja usein he nimenomaan tsemppaavat äärettömän paljon ja epäonnistuessaan pettyvät vieläkin kovemmin. Joukko pirkanmaalaisia vanhempia on lanseerannut tärkeän ja minua nepsy-lapsen äitinä vahvasti liikuttavan kampanjan nimeltään Näe Nepsy. Sivustolta löytää paljon lisätietoa neuropsykiatrisista haasteista, kokemusasiantuntijoiden kertomuksia, sekä tietoa esimerkiksi nepsyjen hoitopoluista. Kampanjan sanoma on mielestäni kuitenkin kaiken ydin.
Näe nepsy, näe hänet ihmisenä äläkä oireidensa ilmentymänä.
Artikkeli julkaistu 17.12.2020. Artikkelia muokattu 20.6.2022.
