Lapselle ääneen lukeminen on helppo ja hauska tapa viettää aikaa yhdessä. Sylikkäin tai vierekkäin lukeminen rentouttaa sekä lasta, että aikuista. Pitkän päivän jälkeen on ihanaa käpertyä sänkyyn lukemaan yhdessä, mutta mitä lapselle oikein kannattaisi lukea? Tämän artikkelin lähteenä on käytetty lastenkirjojen tutkija Päivi Heikkilä-Halttusen Kodin Kuvalehdelle laatimaa listaa tärkeistä klassikoista, jotka vanhempien kannattaisi lukea lapsilleen.
Ääneen lukemisen hyötyjä
Heikkilä-Halttunen muistuttaa lue lapselle-sivustolla, että säännöllisistä lukuhetkistä on hyötyä jo aivan pienelle vauvalle. Kun lapselle luetaan ääneen, hän kuulee paljon moninaisempaa kieltä, kun tavallisissa arjen vuorovaikutustilanteissa. Lapsi myös oppii ymmärtämään, kuinka erilaista puhekieli ja kirjoitettu kieli ovat. Erilaisten tarinoiden kuunteleminen parantaa myös lapsen mielikuvitusta ja kasvattaa sanavarastoa.
Millaisia kirjoja lapsille sitten kannattaisi lukea? Varmasti sellaisia, mistä sekä lapsi, että vanhempi nauttivat. Kun tarina on mieleinen, lukuhetkistä tulee jännittävä ja kutkuttava seikkailu, jonka pariin on kiva palata seuraavana iltana. Vähän vanhempien lasten kanssa onkin ihanaa lukea jo hieman pidempiä kirjoja, joissa on jo selkeitä juonikäänteitä ja yllättäviä tilanteita. Seuraavalta listalta löydät Heikkilä-Halttusen suosituksia lastenkirjoista, jotka jokaisen vanhemman kannattaisi lukea lapsilleen. Lista Kodin Kuvalehden artikkelista ”Nämä lastenkirjat kaikkien vanhempien olisi hyvä lukea lapsilleen” (12.10.2016).
0-2-vuotiaalle lapselle:
– Suomen lasten Runotar
– Peukaloputti – Meidän vauvan lorut
– Hannele Huovi: Vauvan vaaka
– Kirsi Kunnas & Anne Vasko: Hei Hikkori Tikkori
– Eric Carle: Pikku toukka paksulainen
– Chris Haughton: Ihan hukassa
3-5-vuotiaalle lapselle:
– Hanhiemon satuaarre
– Hanhiemon iloinen lipas
– Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään?
– Todd Parr: Ei haittaa, jos on erilainen
– Maurice Sendak: Hassut hurjat hirviöt
– Werner Holzwarth: Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä
– Jon Klassen: Haluan hattuni takaisin
– Janosch: Suuri Panamakirja
6-8-vuotiaalle lapselle:
– Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu
– Eppu Nuotio: Näin pienissä kengissä
– Kaiken maailman eläinsadut
– Suomen lasten hölmöläissadut
– Suomen lasten eläinsadut
– Lauren Child: Miten satujen susista selvitään
– Zacharias Topelius: Vattumato
– Raija Siekkinen & Hannu Taina: Herra Kuningas
– Maarit Malmberg & Jouni Koponen: Aapeli ja sotaveteraani Reino; Aapeli ja evakkomatka
– Kalle Güettler, Rakel Helmsdal, Aslaug Jónsdottir & Sari Peltonen: Ei, sanoi pieni hirviö
– Sari Vento & Mika Launis: Peikonhäntä
– Mauri Kunnas: Koirien Kalevala
– Mauri Kunnas: Seitsemän koiraveljestä
– Hannele Huovi: Urpo ja Turpo -kirjat
– Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
– Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas
– Roald Dahl: Matilda
– Roald Dahl: Iso kiltti jätti
– Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi
– Lea Pennanen: Me Leijonat
– Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira
– Frank L. Baum: Ihmemaa Oz
– Marjatta Kurenniemi: Onneli ja Anneli -kirjat
9-12-vuotiaalle lapselle:
– Anthony Browne: Retu uneksii
– Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään kissa
– Kreetta Onkeli: Selityspakki
– Kirsti Mäkinen: Suomen lasten Kalevala
– Tove Jansson: Muumi-kirjat
– Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
– Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa
– Michael Ende: Tarina vailla loppua
Monessa perheessä ääneen lukeminen loppuu siihen, kun lapsi oppii lukemaan itse. Lue lapselle-sivustolla muistutetaan, että yhdessä lukemista voi -ja kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä sen hyödyt eivät katoa, vaikka lapsi osaisikin jo lukea. Lukeminen on loistava harrastus, johon jokaista lasta kannattaisi kannustaa. Paras tapa saada lapsi innostumaan kirjoista ja lukemisesta on vanhempien esimerkki.
Luetaanko teillä paljon kirjoja? Minkä kirjan sinä lisäisit tähän listaan?
