Vanhempien parisuhdemalli siirtyy usein lapsen omaan parisuhteeseen!

Vanhempien parisuhdemalli siirtyy usein lapsen omaan parisuhteeseen!
Kuva: Pixabay

Parisuhteessa näkyy historia ja eletty elämä. Siinä on mukana erityisesti vanhempien tai muiden läheisten ihmisten parisuhdemalli, kertoo psykoterapeutti Teija Pirnes-Hyvönen Rauhantervehdys-verkkomediassa.

Kannattaakin pohtia parisuhteen kipukohtia; onko syy oikeasti kumppanissa vai vaikuttaako taustalla tiedostamatta omien vanhempien antama parisuhdemalli, jatkaa Pirnes-Hyvönen.

Esimerkiksi olenko samalla tavalla turhaan mustasukkainen, kuten äitini oli? Olenko valinnut kumppanikseni isäni kaltaisen miehen tiedostamatta sitä aluksi, vain koska se on tuttua ja turvallista?

Tavat suhtautua ristiriitoihin siirtyy herkästi eteenpäin

Terve.fi-sivustolla on kuvailtu kolme erilaista mallia suhtautua ristiriitoihin: kohtaava, välttelevä ja poissulkeva. Ne siirtyvät herkästi eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Ristiriidat kohtaavassa mallissa riitely on rakentavaa ja auttaa löytämään ratkaisuja. Välttelevässä mallissa pariskunta ei kerro omista toiveistaan ja tarpeistaan, minkä takia he kasvavat erilleen. Pahimmillaan se voi johtaa eroon. Poissulkevassa mallissa yleensä jompikumpi pomottaa toista, Terve.fi-sivustolla kerrotaan.

Kuinka päästä pois ikävistä parisuhdemalleista?

Vanhempien parisuhdemalli siirtyy lapsen omaan tulevaan parisuhteeseen joko sellaisenaan tai käänteisenä eli lapsi voi päättää, ettei halua koskaan samanlaista parisuhdetta, kerrotaan Terve.fi-sivustolla.

Pelkkä päätös muuttaa kaikki käänteiseksi ei kuitenkaan riitä rakentamaan omaa hyvää parisuhdetta, vaan tarvitaan napanuoran katkaiseminen omiin vanhempiin ja oman parisuhteen laittamista etusijalle. Muutoin toistaa automaattisesti vanhaa ja sukupolvelta toiselle siirtynyttä mallia joko sellaisenaan tai käänteisenä, kerrotaan Terve.fi-sivustolla.

Millaisen parisuhdemallin siirrät lapsillesi?

Oletko pohtinut, millaisen parisuhdemallin annatte kumppanisi kanssa omille lapsille? Siirrättekö heille jotain ylisukupolvisia huonoja malleja, jotka voi tunnistaa jo isovanhempiesi parisuhteessa? Entäs, missä asioissa lapset ovat saaneet teiltä hyvää esimerkkiä?

Kannattaa miettiä muun muassa näitä asioita: Näytetäänkö teillä avoimesti välittämistä halauksin ja suukoin? Puhutteko toisillenne kunnioittavasti? Harrastetaanko teillä mykkäkoulua? Saako teidän parisuhteessa näyttää turvallisesti ja avoimesti kaikki tunteet?

Riitelettekö usein lasten nähden ja kuullen? Jos riitelette, niin yrittäkää tehdä se rakentavasti! Huolehtikaa, että lapset näkevät myös, kun te sovitte riidan. Kannattaa myös selittää koko riitatilanne auki, varsinkin jos lapset ovat pieniä. Näin ilmaan ei jää “roikkumaan epämääräistä pahaa möykkyä”.

Lapsille voi selittää tilannetta esimerkiksi näin: “Äitiä harmitti, kun isi oli niin pitkään kalassa, koska äiti olisi tarvinnut isin apua ja äidillä oli isiä ikävä. Siitä puhkesi riita. Riita harmitti meitä molempia, joten me pyysimme anteeksi toisiltamme. Sovimme, että isi tulee ensi kerralla kalareissulta pois tunnin aikaisemmin auttamaan äitiä.”

Toistatko sinä vanhemmiltasi perittyä parisuhdemallia omassa parisuhteessasi? Oliko vanhempiesi parisuhteessa jotain hyvää, minkä haluaisitkin säilyttää?

Teksti: Anne-Mari Valta


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.