Teksti:Anna-Leena
Lukemista tuetaan varhaiskasvatuksessa entistä enemmän ja lasten lukemaan oppiminen on aikaistunut. Yle-uutissivustolla julkaistussa artikkelissa huomautetaan, että lapsista jo noin kolmasosa on ”varhaisia lukijoita”, eli oppii lukemaan ennen esikoulua.
Kuinka lapsi oppii lukemaan?
Niin kuin kaikissa muissakin taidossa, myös lukemaan oppimisessa on lasten välillä suuria yksilöllisiä eroja. Siinä missä toiset tuntuvat nappaavan lukutaitoon tarvittavat taidot kuin itsestään, toisilla taito tuntuu olevan suuremman työn takana ja lukemaan oppiminen etenee hitaammin.
Osa lapsista tuntuu hoksaavan kuin itsestään, kuinka kirjaimia yhdistelemällä syntyy tavuja ja tavuja yhdistelemällä sanoja. Ylen-artikkelissa huomautetaan, että lasta on tällaisissa tapauksissa vain harvoin varta vasten opetettu lukemaan ja lukutaito saattaa yllättää myös vanhemmat. Lasten lukemista tutkineet Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkanen ja Itä-Suomen yliopiston alkukasvatuksesta vastaava yliopistonlehtori Martti Siekkinen muistuttavat artikkelissa, että vaikka tällaisissa tilanteissa usein sanotaan, että ”lapsi oppi lukemaan kuin itsestään”, lukemaan oppiminen ei koskaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan taustalla on aina monimutkainen prosessi.
Oppi ja ilo-sivustolla huomautetaan, että lukemaan oppiminen noudattaa aina samaa kaavaa. Lapsi oppii ensin tunnistamaan yksittäisiä kirjaimia. Kirjainten nimien ja äänteiden tunnistamisen jälkeen lapsi hoksaa, kuinka kirjaimia yhdistelemällä saa aikaan erilaisia tavuja. Tavuista lapsi etenee sanoihin ja ja lyhyisiin lauseisiin. Lopulta lauseita yhdistelemällä lapsi pystyy lukemaan kokonaisia satukirjoja.
Varhaiset lukijat erottuvat Ylen-artikkelin mukaan muista siinä, että he ovat usein itse kiinnostuneita kirjaimista ja teksteistä. Tällaiset lapset tuntuvat bongaavan kirjaimia ja kirjoitettua tekstiä joka puolelta ja ovat kiinnostuneita tietämään, mitä teksteissä, kylteissä tai mainoksissa lukee. Toisia lapsia kirjaimet eivät tunnu kiinnostavan ollenkaan.
Pärjääkö lukutaitoinen lapsi paremmin koulussa?
Vaikka lukutaitoisen lapsen voisi luulla olevan etulyöntiasemassa lukutaidottomiin ikätovereihinsa verrattuna, Ylen uutisessa huomautetaan, että varhainen lukutaito ei automaattisesti takaa hyvää koulumenestystä. Artikkelin mukaan lasten lukutaidon erot myös tasoittuvat ensimmäisten kouluvuosien aikana. Varhain lukemaan oppineet lapset ovat kuitenkin usein valmiiksi innostuneita oppimisesta ja motivoituneita oppimaan lisää.
Oppi ja ilo-sivustolle on kerätty tärkeitä neuvoja, lukemaan opettelevien lasten vanhemmille.
1. Jokainen oppii omaan tahtiinsa
Lasten vertailu on turhaa. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, eikä lukutaito ole poikkeus. Koulun alkaessa vaihtelu lasten välillä on suurta. Siinä missä yhdet opettelevat kirjainten nimiä, toiset ovat saattaneet lukea jo kokonaisia kirjoja. Sivuston mukaan noin yhdeksän prosenttia lapsista oppii lukemaan ennen esikouluvuotta, eli 3–5-vuotiaana. Noin 40 prosenttia oppii lukemaan esikoulussa ja loput koulussa ensimmäisen luokan syksyllä.
2. Harjoitus tekee mestarin
Sivustolla muistutetaan, että lukemaan oppii ainoastaan lukemalla. Lukemisen tulisi olla mielekästä ja luettavan tekstin monipuolista ja kiinnostavaa. Valitkaa luettavaksi kirjoja, joiden tarina liittyy lasta kiinostaviin teemoihin. Eläimet, planeetat, kummitukset, kulkuneuvot: kirjastot ovat pullollaan kirjoja eri aiheista!
3. Lukuhetken pituus
Sivustolla huomautetaan, että myös lukuhetken sopiva pituus riippuu täysin lapsesta. Siinä missä yhtä täytyy houkutella lukemaan, toinen saattaa nauttia lukemisesta ja uppoutua kirjojen pariin pitkäksikin aikaa. Kun lukemisesta tulee pakkopullaa, lapsen mielenkiinto lopahtaa.
4. Lukekaa ääneen
Ääneen lukeminen on loistavaa harjoitusta lapselle. Sivustolla neuvotaan, että ääneen lukeminen on hauskempaa, jos vierellä istuu joku, joka keskittyy kuuntelemaan tarinaa. Kun lapsi lukee ääneen, hän harjoittelee aivan erilaisia taitoja, kuin jos hän lukee hiljaa itsekseen. Kun lapselle luetaan ääneen ja lapsi saa myös itse harjoitella ääneen lukemista, hän oppii eläytymään tekstiin ja rytmittämään lukemistaan paremmin.
Minkä ikäisenä sinä opit lukemaan?
