Kaksostutkimukset valottavat ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen

Kaksostutkimukset valottavat ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen
Kuva: Pixabay

Kaksostutkimukset antavat arvokasta tietoa geneettisten ominaisuuksien ja ympäristön vaikutuksen roolista persoonallisuuspiirteiden synnyssä.

Identtiset (samanmunaiset) kaksoset kehittyvät samasta hedelmöittyneestä munasolusta ja jakavat saman perimän. Erimunaiset kaksoset kehittyvät kahdesta eri siittiöiden hedelmöittämästä munasolusta ja molemmilla on erilainen perimä. Erimunaiset kaksoset ovat perimänsä suhteen verrattavissa eri vuosina syntyneisiin sisaruksiin.

Erimunaisia kaksosia tutkimalla saadaan paljon arvokasta tietoa, mutta “tieteellinen aarrearkku” on jo useita vuosikymmeniä ollut identtisten kaksosten välisten yhtäläisyyksien ja erojen tutkimus. Toisistaan erillään kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla voidaan selvittää perimän ja ympäristön vaikutusta esimerkiksi persoonallisuuspiirteiden ja erilaisten sairauksien synnyssä.

“Jimien” hämmästyttävä tarina

Psykologian professori Nancy Segal on yksi maailman arvostetuimmista kaksostutkijoista. Eräs mielenkiintoisimmista Segalin kohtaamista kaksostarinoista on Jim Springerin ja Jim Lewisin tarina. “Jimit” ovat identtiset kaksoset, jotka adoptoitiin eri perheisiin ja jotka kasvoivat aikuisiksi tietämättä toisistaan. Kun he aikuisina saivat tietää toistensa olemassaolosta, samankaltaisuudet heidän elämäntarinoissaan tuntuivat lähes uskomattomilta.

Molemmat veljekset muunmuassa kärsivät voimakkaista migreeneistä, pureskelivat kynsiään ja polttivat samaa tupakkamerkkiä. Molemmat ajoivat vaaleansinisellä Chevroletilla ja olivat heikkoja matemaattisissa aineissa. Molemmat olivat myös olleet töissä MacDonaldsin pikaruokaravintolassa ja toimineet osa-aikaisena apulaissheriffinä.

Yksi ihmeellisimmistä samankaltaisuuksista veljesten elämässä oli heidän ensimmäisten lastensa nimivalinta. Toinen Jimeistä oli nimennyt ensimmäisen poikalapsensa James Allaniksi ja toinen oli valinnut ensimmäiselle poikalapselleen nimen James Alan. Molemmat veljekset olivat myös nimenneet lemmikkikoiransa “Toyksi”.

Yhtäläisyydet veljesten välillä eivät loppuneet tähän. Molemmat olivat menneet naimisiin Linda-nimisen naisen kanssa, jonka jälkeen molemmat olivat eronneet ja avioituneet uudelleen Betty-nimisen naisen kanssa.

Kaksostutkimukset selkiyttävät eri ominaisuuksien periytymismekanismeja

Yhtäläisyydet veljesten elämäntarinoissa saattavat kuulostaa lähes taianomaisilta sattumilta. Useimpien identtisten kaksosten välillä ei ole havaittu yhtä järisyttäviä samankaltaisuuksia kuin “Jimien” tapauksessa. Erillään kasvaneita kaksosia tutkimalla on kuitenkin onnistuttu määrittämään suuri joukko ominaisuuksia, joilla vaikuttaisi olevan voimakas perinnöllinen komponentti. Esimerkiksi käyttäytymistavoissa, kiinnostuksen kohteissa, älykkyydessä ja uskonnollisuudessa havaitaan erillään kasvaneilla identtisillä kaksosilla usein merkittäviä samankaltaisuuksia.

Identtisten kaksosten välillä voi olla myös merkittäviä eroavaisuuksia. Tämä viittaa siihen, että geneettinen alttius tietylle ominaisuudelle ei yksinään riitä ominaisuuden ilmaantumiseen, vaan tarvitaan muutakin. Ympäristötekijöillä tuntuukin olevan perimän lisäksi tärkeä rooli lapsen kehityksessä. Identtisillä kaksosilla on samanlainen perimä, mutta he saattavat altistua jo kohdussa hivenen erilaiselle paikalliselle biokemialliselle ympäristölle, joka saattaa vaikuttaa siihen, miten ja milloin heidän geeninsä aktivoituvat kehityksen eri vaiheissa. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa erilaisten ominaisuuksien ilmenemiseen myöhemmin elämässä.

Identtisten kaksosten tutkimus on vahvistanut tutkijoiden käsitystä siitä, että geenit yksin eivät määrää täydellisesti lapsen kehityspolkua. Vanhempien rooli kasvattajina samoin kuin lapsen muu kasvuympäristö ovat merkittävässä roolissa siinä, millainen aikuinen pienestä ihmisestä kehittyy.

Lähde: The Atlantic

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.