Lapsen epilepsia saattaa oireilla monin eri tavoin

Lapsen epilepsia saattaa oireilla monin eri tavoin
Kuva: Pixabay

Lapsen epileptinen kohtaus on aina suuri shokki vanhemmille. Mielessä saattaa risteillä pelottavia ajatuksia. Mitä lapselleni tapahtuu? Pystyykö hän elämään hyvää elämää? Tänä päivänä epilepsiaa voidaan hoitaa tehokkaasti, eikä sairaus välttämättä heikennä merkittävästi potilaan elämänlaatua. Epileptisiä kohtauksia on hyvin monenlaisia. Tärkeintä on tunnistaa tila mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta oikeanlainen hoito päästään aloittamaan.

Epilepsia voi oireilla monella eri tavalla, eikä kohtauksia aina ole helppoa tunnistaa, varsinkin jos lapsi on niin nuori, ettei vielä itse kykene selkeästi kuvailemaan oloaan. Oireiden tunnistaminen voi siksi olla toisinaan vanhemmille haasteellista.

Millaisia erilaisia epileptisiä kohtauksia lapsella voi ilmetä?

Epileptinen kohtaus on seurausta aivojen poikkeavasta sähköisestä aktivaatiosta. Kohtauksen tyyppi vaihtelee sen mukaan, missä päin aivoja epänormaalia aktivaatiota esiintyy. Joskus kohtaus saattaa olla niin lievä, että sitä on vaikea edes tottumattoman tarkkailijan havaita.

Jos poikkeavaa aktivaatiota esiintyy esimerkiksi näköaivokuorella, kohtaus voi ilmetä poikkeavana näköaistimuksena, josta pienen lapsen saattaa olla vaikeaa kertoa. Jos epänormaali aktivaatio ilmenee kuuloaivokuorella, kohtaus saattaa aiheuttaa poikkeavia kuuloaistimuksia. Kun aktivaatio ilmenee liikeaivokuorella, se on helpompi havaita, koska usein kohtaus saa aikaan raajojen liikettä. Mikäli poikkeava aktivaatio on rajattu pienelle alueelle, saattaa vaikutus näkyä vain yhdessä raajassa, joka saattaa jäykistyä tai liikkua epätavallisesti.

Toisinaan poikkeavaa aktivaatiota esiintyy laaja-alaisesti eri aivoalueilla, jolloin seurauksena on useimpien tunnistama voimakas kouristuskohtaus, johon saattaa liittyä tajuttomuutta. Raajojen voimakkaat hallitsemattomat liikkeet syntyvät, kun epätavallinen aktivaatioaalto kulkee liikeaivokuorella. Tällainen kohtaus saattaa kestää useita minuutteja.

Lyhytkestoinenkin kouristuskohtaus on ymmärrettävästi sekä vanhemmille että lapselle usein järkyttävä kokemus. Lyhytkestoiset kohtaukset menevät kuitenkin yleensä pelottavuudestaan huolimatta itsestään ohitse. Kohtauksen aikana on tärkeää pitää huolta, ettei lapsi pääse satuttamaan itseään. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kohtaukseen liittyy tajunnan tason vaihtelua.

Mikä aiheuttaa epilepsian?

Epilepsia saattaa joskus olla seurausta synnynnäisesti poikkeavasta aivorakenteesta, mutta monissa tapauksissa ei kyetä löytämään selkeitä anatomisia syitä kohtauksille. Epilepsia-diagnoosi tehdäänkin usein oireiden kuvauksen perusteella ja poissulkien muiden sairauksien mahdollisuudet. Tutkimuksiin päädytään usein silloin, kun kohtaus on koettu ensimmäisen kerran ja lähdetään selvittämään sille syytä. Tutkimukset tehdään lastenneurologian yksikössä.

Epilepsian kanssa voi elää hyvää elämää

Vaikka lapsellasi todettaisi epilepsia, se ei merkitse, etteikö hän pystyisi elämään hyvää elämää. Epilepsiaa voidaan nykyisin hoitaa tehokkaasti lääkkeiden avulla. Monesti lapsuusiässä alkanut epilepsia saattaa rauhoittua lääkehoidon avulla niin paljon, että aikuisiiällä kohtauksia ei enää ilmene, tai niitä tulee hyvin harvoin.

Jokaisen ihmisen aivot ovat hienorakenteeltaan erilaiset ja siksi jokaisen epilepsiapotilaan tilanne aina yksilöllinen. Vanhemmille on kuitenkin usein tärkeintä tieto, että lapsi voi epilepsia-diagnoosista huolimatta elää täysipainoisen ja onnellisen elämän.

Lähde: Terveyskirjasto

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.