Lasten keskinäinen kinastelu kuuluu lapsiperhe-elämään ja usein vanhemmista saattaakin tuntua, että lapset ovat koko ajan toistensa kimpussa ja vanhempi joutuu toimimaan erotuomarina useita kertoja päivässä. Tämä saa vanhemman hermot kiristymään, vaikka vanhempi tiedostaisikin sen vain pahentavan tilannetta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lasten keskinäisestä riitelystä ei pidä huolestua, mikäli sisarukset eivät ole toistensa kimpussa koko ajan. Vanhemmuuden ei tule olla jokaista lasta kohtaan samanlaista, vaan yksilöllisyys asettaa omat haasteensa myös sisaruuden osalta. Lasten tarpeet määrittävät vanhemmuuden kutakin lasta kohtaan.
Ikävaiheet muovaavat tilannetta ja reiluus, riittävä ja yhdenvertainen huomion jakaminen vähentävät nahistelua. Lapsia ei myöskään koskaan pidä verrata toisiinsa. Lasten riitatilanteita tulee seurata ja aikuisen tulee puuttua niihin tarvittaessa.
Rajojen asettaminen ja väkivaltaan puuttuminen
Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa erimielisyyksien tukevan lasten kehitystä ja negatiivisten tunteiden näyttämisen kertovan usein turvallisista ihmissuhteista. Väestöliitto kehottaa puuttumaan henkisen tai fyysiseen väkivaltaan, vähättelemättä väkivaltaa normaaliksi riitelyksi.
Väkivaltatilanteisiin tulee puuttua Väestöliiton Pari- ja perhepsykoterapeutti Marja Laakson mukaan heti ja pyrkiä palauttamaan tilanne turvalliseksi. Tunteiden tasaannuttua tapahtunut tulee käydä myötämielisesti, mutta rajat asettaen läpi.
Laakso peräänkuuluttaa aikuisten yhteisen näkemyksen merkitystä, jonka tulisi olla vanhempien välillä selvää. Hän rohkaisee turvautumaan ulkopuoliseen ammattiapuun viivyttelemättä, jos perhe kokee keinottomuutta ratkaista tilanteita tai vaikuttaa haitalliseen käytökseen.
Omien sisarussuhteiden tai niiden puuttumisen vaikutus
Psykologi Venla Berg kuvaa Kodin Kuvalehden haastattelussa vanhempien ja lasten iän vaikutusta sisaruksiin sekä sisarussuhteiden moninaisuutta. Kaikkien välit eivät ole hyvät ja läheiset. Yhteinen historia tai temperamenttierot voivat myös eriyttää ja lapsuuden roolit sanella vielä aikuisinakin.
Berg kannustaa astumaan ulos opituista rooleista, jos ne eivät palvele, hyväksymää toinen toisensa ja jakamaan sisarusten kanssa eriäviä lapsuuden kokemuksia. Läheisyyttä ei kannata hänen mukaansa pakottaa, mutta edes jonkinlaiset välit tekevät hyvää.
Kokemuksiaan ja sisarussuhteiden tilaa voi olla hyvä pohtia myös oman vanhemmuutensa suhteen, hyvinvointinsa lisäksi. Psykologi Pia Kaulio korostaa kuuntelemisen, muutoksen, sisarussuhteiden vaikutuksen oivaltamisen sekä sinnikkyyden merkitystä Kodin Kuvalehden artikkelissa sisarussuhdetta parannettaessa.
Kaksplussan artikkeli kertoo ajatuksen sisarettomuuden aiheuttamasta itsekkyydestä alkaneen onneksi murtua. Vahvuuksiksi useimpien ainokaisten vanhemmuudessa mainitaan vahvojen perhesiteiden vaaliminen ja itseluottamus. Sisaruus voi olla myös ainoana lapsena suurempi haaste, kuin sisaruuteen kasvaneelle oman ajan, rauhan ja suunnitelmallisuuden kärsiessä.
Moni ainoa lapsi osaa varmasti arvostaa sisarussuhdetta etenkin, jos on kokenut yksinisyyttä, kun taas sisarussuhteiden olemassaolo voi tehdä sisaruudesta itsestään selvää. Ainokainen säästyy myös mahdollisten huonojen sisarussuhteiden vaikutukselta suhteessa omaan vanhemmuuteensa.
Teksti: Anna
