Musiikin vaikutus lapsen aivojen kehitykseen

Musiikin vaikutus lapsen aivojen kehitykseen
Kuva: Pixabay

Musiikilla on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia lapsen tarkkaavaisuuden, muistin ja kielellisten taitojen kehitykseen. Musiikki antaa myös lapselle keinon harjoitella erilaisten tunnetilojen hallintaa.

Varhaisen altistumisen musiikille on havaittu vaikuttavan suotuisasti lapsen aivojen kehitykseen. Professori Minna Huotilainen kuvailee Aivoliiton sivuilla, kuinka musiikki ja laulaminen on kautta aikojen ollut tärkeässä roolissa äidin ja lapsen välisen suhteen muodostumisessa. Kun äiti hyräilee lapselleen tuutulaulua, tämä rauhoittaa lapsen lisäksi myös äitiä, vahvistaa lapsen ja äidin välistä vuorovaikutusta ja voimistaa luottamussuhteen syntyä.

Soiton ja laulun harjoittelu vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen monilla positiivisilla tavoilla. Vaikka kielen ja musiikin prosessointiin liittyvät reitit ovat aivoissa erilliset, musiikin on silti havaittu tukevan kielellistä kehitystä. Musiikki myös aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmiä ja vaikuttaa sitä kautta esimerkiksi kehon vireystilaan.

Musiikin avulla lapsi voi harjoitella erilaisten tunnetilojen hallintaa

“Musiikin siivin lapsi voi turvallisesti elää jännittäviä hetkiä”, professori Huotilainen toteaa. Hän kuvailee, kuinka rauhallinen ja tunnelmallinen musiikki antaa lapselle mahdollisuuden kokea välittämisen ja hellyyden tunteita, siinä missä dramaattisempi musiikki antaa tilaisuuden kokea hetkellisesti, miltä tuntuisi olla esimerkiksi tarinoiden ilkeä tai paha hahmo.

Tällainen tunneharjoittelu on lapsen kehityksen kannalta hyvin tärkeää. Monet ihmiset kokevat jossain vaiheessa elämäänsä äärimmäistä iloa ja äärimmäistä surua. On paljon helpompi käsitellä ja kohdata näitä tunteita aikuisena, jos niitä on kokenut jo lapsena turvallisessa ympäristössä.

Muskarissa käynti vahvistaa kielellisiä taitoja

Muskarissa käynnin on havaittu vahvistavan lapsen kielellisiä taitoja. Jo pelkkä musiikin kuunteleminen vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan ja sitä kautta tehostaa lapsen oppimista. Musiikin laadulla ei tunnu tutkimusten mukaan olevan niin suurta merkitystä kuin sillä, että kuulija pitää kyseisestä musiikkityypistä, oli sitten kyseessä klassinen musiikki tai jokin muu tyylisuunta. Lapsille kannattaakin soittaa vaihtelevaa musiikkia myös kotona ja antaa heidän löytää itse mieleisensä tyylisuunnat.

Samassa rytmissä musiikin tahtiin yhdessä liikkuminen lisää auttamishalua

Saman musiikin mukana samassa tahdissa liikkumisen on havaittu lisäävän lasten keskinäistä auttamishalua. Tämä ilmiö on havaittu jo hyvin pienten lasten kohdalla. Jo pelkkä samassa tahdissa musiikin mukana hyppiminen saa lapset auttamaan mieluumin heitä, joiden kanssa on hypitty yhdessä.

Jokainen vanhempi varmasti toivoo, että omasta lapsesta kasvaisi avulias ja auttamishaluinen aikuinen. Tämä voi toki tapahtua myös ilman musiikin vaikutusta. Koska musiikin kuuntelu ja erilaiset musiikkiin liittyvät harrastukset kuitenkin ovat jo itsessäänkin lapsille nautintoa tuottavia, ei tutkimusten valossa lapselle näytä olevan kuin pelkkää etua varhaisesta musiikille altistumisesta. Musiikkisoittimen play-nappia voi siis painaa hyvillä mielin niin usein kuin siltä tuntuu, ja itsekin voi liittyä lapsen kanssa tanssahtelemaan olohuoneen lattialle vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä sidosta. 

Lähteet: Aivoliitto – Musiikkiharrastus on lapsen aivoille leikkikenttä ja kuntosali

Aivoliitto – Totta vai tarua? Kahdeksan väitettä musiikin vaikutuksesta lapsen kehitykseen

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.