Lapsen on havaittu oppivan tehokkaimmin uusia asioita, kun häntä pyytää omin sanoin selittämään, miten hän jonkin tietyn asian on oppinut. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi matemaattisten taitojen oppiminen.
Tutkimuksissa on havaittu ihmisten oppivan uusia asioita tehokkaammin, kun he samalla selittävät sivulliselle opettelemaansa asiaa. Selittäessä asiaa toiselle joutuu usein itsekin ajattelemaan asian läpi juurta jaksaen. Selityksen ohessa havaitsee siksi paremmin aukot ja puutteet omassa osaamisessaan ja voi sitä kautta parantaa omia taitojaan.
Toiselle ääneen selitetty asia jää myös usein paremmin omaan muistiin. Esimerkiksi yläastetasoisten opiskelijoiden on havaittu oppivan matematiikkaa tehokkaammin silloin, kun he selittävät oppimiaan asioita muille. Tällaista tehostunutta oppimista tapahtuu silloinkin, kun selittäminen tapahtuu niin, ettei todellista ihmiskuulijaa ole paikalla sitä kuulemassa.
Ääneen kuvailun on havaittu tehostavan oppimista myös hyvin nuorilla lapsilla
Oppimisen tehostumista ääneen kuvailun avulla on havaittu myös yläasteikäisiä paljon nuoremmilla lapsilla. Erään tutkimuksen mukaan viisivuotiaat lapset oppivat tehokkaammin havaitsemaan kaavamaisuuksia peräkkäin esitetyissä erilaisten kuvien sarjoissa, kun heiltä kysyi millä perusteella he päätyivät ratkaisuihinsa. Verrokkiryhmässä olevia lapsia ei pyydetty selittämään päättelyprosessiaan, heiltä pyydettiin vain vastaukset tehtäviin. Tutkimuksessa havaittiin, että ne lapset, joita oli pyydetty selittämään sanallisesti päättelylogiikkaansa, pärjäsivät myöhemmin tovereitaan paremmin vastaavissa tehtävissä.
Samantyyppinen ilmiö on todettu myös kaksivuotiailla lapsilla, joiden havaittiin tutkivan uusia leluja tarkemmin ja systemaattisemmin sen jälkeen, kun heitä oltiin ensin pyydetty kuvailemaan leluja ja niiden ominaisuuksia sanallisesti.
Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys sille, miksi oppimisprosessin kuvailu auttaa lasta oppimaan tehokkaammin, on että selittäessään sanallisesti asiaa lapsi joutuu pohtimaan juurta jaksaen monia hänelle uusia käsitteitä ja yhdistelemään eri käsitteisiin liittyvää tietoa. Tätä tiedonyhdistämisprosessia ei kenties tapahtuisi yhtä tehokkaasti lapsen mielessä, ellei hän joutuisi sanallisesti kuvailemaan mielessä käymäänsä prosessia ulkopuoliselle.
Kuvailu auttaa havaitsemaan aukot omassa ymmärryksessä
Uuden asian selittäminen saa lapsen tehokkaammin havaitsemaan ne kohdat, joita hän ei ymmärrä. Kysyessään aikuiselta selitystä näihin kohtiin lapsi tehostaa omaa oppimistaan. Oman oppimisprosessin ja asioiden toimintamekanismien selittäminen vaikuttaa myös auttavan lapsia hahmottamaan paremmin uusien asioiden syy-seuraussuhteita.
Toisin kuin yläasteikäisten kohdalla, pienten lasten kohdalla vaikuttaa tutkimusten valossa siltä, että oppiminen on tehokkaampaa, jos lapsi selittää asiaa olemattoman yleisön sijasta esimerkiksi omalle äidilleen. Jos haluaa auttaa lastaan oppimaan uusia asioita tehokkaammin, häntä voikin kannustaa leikkihetkien yhteydessä vaikkapa kuvailemaan lelujen ja pelien ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita.
Lähde: Parenting Science
Teksti: Sonja
