Leikitäänkö hetken normaalia perhettä?

grayscale photo of woman in black dress holding child in black shirt
Kuva: Nienke Burgers

Eroperheessä lapsi toivoo aina salaa vanhempiensa lemmen roihahtavan uudelleen. Olipa ero sitten ollut kuinka sujuva ja enää vain pahan hajuinen tuulahdus menneestä. Onko siis perheen yhteiset hetket ja retket lopulta kellekään hyväksi tai pahaksi? 

Erosta huolimatta, äidistä lapsen isä on yhä osa perhettä. Pakollinen paha, joka on huomioitava päätöksen teossa. Mielipide on kysyttävä, vaikkei sitä aikoisi noudattaa. 

Lapsi edellä edetään aina. Siksi äidin on toisinaan hillittävä kieltään, sidottava se umpisolmuun. Toista vanhempaa itseään ei tietenkään arvostella, mutta joskus voi toimissa olla tilaa rakentavalle kritiikille. Kiukun viedessä äitiä, ei kielen solmut pitele tarvittavalla tavalla. Kiukku on räjähdysherkkää materiaa täyttäessään koko 150 senttisen tyttelin. 

Isä on aina pojan suurin sankari, eikä sitä kuplaa tarvitse kenenkään poksauttaa. Eikä äidillä ole sellaiseen tarvettakaan. Vaikka ero itsessään sujui varsin kivuttomasti ja mutkattomasti, siihen ajautuminen on yhtä kaikki epäonnistuminen muiden joukossa. Äiti saa siitä muistutuksen ravintolassa tarjoilijatytön kasvoilta, kun lasku jaetaankin kahteen osoitteeseen. 

Muutaman kerran vuodessa tämä kahteen jakautunut perhe viettää yhteisen hetken tehden jotain erityistä. Erosta tulee pian jo kuusi vuotta, vieläkin äidistä tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut, vaikka ihan kaikki on. Jos toisen kanssa on kasvanut yhdessä kahdeksan vuotta, on hänellä aivan erityinen paikka elämässä.  

Kaikkien näiden vuosien jälkeen toisinaan poika itkee iltaisin kaikkia niitä hyviä ja ihania muistoja ajoilta, kun vielä koko perhe majaili saman katon alla. Hän koettaa miettiä, miltä elämä näyttäisi, jos eroa ei olisikaan tapahtunut. Äiti koettaa sanoa, että meillähän on ihan hyvä näin.  

Eihän sitä tiedä, minne elämän tuuli seuraavaksi viskaa. Äiti ei silti halua jättää pojalle puhuessaan mitään aukkoja. Ei laskea sellaista mahdollisuutta, että yhteen voitaisi isän kanssa palata. On kai parempi yllättyä iloisesti, jos sellaiseen ratkaisuun päädytään kuin odotella ihmettä, jota ei sitten tulekaan.  

Perheen kesken on yhä vain helppoa ja mukavaa. Toisinaan isää on pakko leikillä vähän piikitellä, mutta sehän kai kuuluu asiaan. Kiperissä tilanteissa vanhemmat kysyvät vieläkin neuvoa toisiltaan. Ystäviksihän tässä kai ollaan jo muututtu.  

Äiti pitää suorasta ja mutkattomasta viestinnästä, ei turhia jahkailuja tai mietintöjä. Jos jotain tekee mieli sanoa, se livahtaa suusta usein ennen kuin aivot ehtivät mukaan. Siksi toisinaan on hankalaa hengailla exän kanssa. Ei ole hyvä olla liian ilkeä tai kiukkuinen, mutta toisaalta ei saisi liikaa piikitellä edes leikillään. Valheellista toivoa ei saisi luoda sen enempää isälle kuin pojallekaan. 

Äidille pian selviää, ettei isä oikeasti halunnutkaan vain viedä häntä jäätelölle. Kaverit ovat houkutelleet isää pahoille teille kovista vastusteluista piittaamatta ja nyt poika olisi yökyläpaikkaa vailla. Olisihan se pitänyt arvata. 

Illalla poika sanoo äidille, että hänestä on välillä ihan kiva leikkiä normaalia perhettä. Eivätpä kai nämä yhteiset retket sitten täysin pahasta ole, vaikka niillä taka-ajatuksia olisikin.

Teksti: Tanja

Lue myös:

Parisuhdeloma – miten se oikeasti meni

Vuoroviikkoasuminen eron jälkeen- Mitä hyvää siitä voi seurata lapsen elämään?

Ero lapsiperheessä: näin vältät yleisimmät mokat eron jälkeen

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.